Kokosimme elokuvien ystäville koosteen filmeistä, joiden pääosassa on ihmisten ja ihmissuhteiden lisäksi teknologia, robotit tai tekoäly jossakin muodossa.
Robottisuhteita ja romantiikkaa, tekoälyä ja toimintaa, dystopiaa ja teknologiaa vai sittenkin perinteistä ihminen vs. tietokoneet -vastakkainasettelua?
Valitse alta suosikkisi ja nauti kiinnostavasta elokuvaillasta! 📽️🍿
Tiesitkö, että vuonna 2015 jopa neljännesmiljoona ihmistä kosi Amazonin Alexa-tekoälyapuria? Myös mainiossa Her-elokuvassa Joaquin Phoenixin esittämä päähenkilö rakastuu tekoälypohjaiseen käyttöjärjestelmäänsä. Mutta millaista on käydä rakkaan kanssa piknikillä puistossa, kun vastapuoli asustaa peltipurkissa – ja on kaiken lisäksi raivostuttavan superälykäs?
(Ainakin siinä saa juoda kaiken skumpan ihan itse)
Vuonna 2041 ihmiset ja robotit elävät rinnakkain. Elokuvan päähenkilö on robotti-insinööri, joka lainaa ex-tyttöystävänsä Lanan 10-vuotiaan lapsen Evan persoonallisuutta itse rakentamalleen lapsirobotille. Lapsenkaltaisen robotin kanssa vietetty aika saa päähenkilön epäilemään omia motiivejaan, ja pikkuhiljaa salaisuus ex-tyttöystävästä ja tämän uudesta perheestä alkaa paljastua myös katsojalle.
Spielbergin dystooppisessa tulevaisuuskuvassa ilmaston lämpeneminen on saanut aikaan napajäätiköiden sulamisen ja dramaattisesti pienentynyt ihmispopulaatio on paennut nousevaa merta sisämaahan. Cybertronic-niminen yhtiö on kehittänyt tunneälykkään lapsirobotin prototyypin Davidin, joka on ohjelmoitu rakastamaan ihmisisäntiään kuin pikkulapsi – niin hyvässä kuin pahassa, kuten lapsirobottia testannut ja siihen kiintynyt Monica myöhemmin huomaa.
Elokuva sijoittuu tulevaisuuteen vuoden 2050 tienoille. Maapallo kärsii äärimmäisistä ilmasto-oloista, ja ryhmä avaruusmatkaajia lähetetään madonreiän läpi toiseen galaksiin etsimään ihmiskunnalle uutta kotia. Huimien juonenkäänteiden lisäksi elokuvassa nähdään ihmisen ja TARS-tekoälyrobotin välinen ystävyyssuhde, joka muistuttaa kummasti, noh, ihan tavallista ihmisten välistä ystävyyssuhdetta.
Ihmisten ja robottien välisiä ystävyys- ja rakkaussuhteita on kuvattu paljon, mutta kahden robotin välisiä vähemmän. Ihmiset on evakuoitu asumiskelvottomalta maapallolta mukavampiin elinoloihin. Viimeiset 700 vuotta maapallolla on voinut nähdä ainoastaan romunkerääjärobotteja, joista viimeinen toimintakuntoinen on WALL-E. Tämä ystävystyy vastoin kaikkia todennäköisyyksiä maapallon kuntoa luotaavan luotainrobotti EVAn kanssa. Pixarin upea, Oscar-palkittu WALL-E sopii hyvin myös aikuisille!
Ridley Scottin neo noir -tieteiselokuva sijoittuu vuoden 2019 dystooppiseen Los Angelesiin, jossa synteettiset bio- ja geeniteknologialla luodut replikantit on valjastettu ihmisten palvelukseen. Kun huimista olkatoppauksista pääsee yli, tarjoilee elokuva kiinnostavan ajankohtaisia näkökulmia siihen, kuinka suuri ero oikean ihmisen ja ihmisenkaltaisen olennon välillä lopulta on - vai onko? Ainakaan se ei estä Harrison Fordin esittämää poliisia rakastumaan metsästämäänsä replikanttiin, joka luulee itsekin olevansa ihminen.
Blade Runner 2049 on jatko-osa vuoden 1982 elokuvalle, ja sijoittuu 30 vuotta ensimmäisen osan tapahtumien jälkeen. Harrison Ford on edelleen mukana Rick Deckardin roolissa, mutta nyt mukana on myös Ryan Gosling.
Tietyssä mielessä elokuvan juoni on hyvin samankaltainen kuin edellisessä Blade Runnerissa: Gosling esittää poliisia, jonka tehtävänä on eliminoida vanhanmallisia replikantteja, sillä näiden itsetietoisuus nähdään uhkana yhteiskunnan toimivuudelle.
Myös päähenkilön hologrammipartneri muistuttaa melkoisesti ihmistä – suurin ero onkin, että toisin kuin oikeasta kumppanista, hologrammista pääsee eroon tilanteen vaatiessa napin painalluksella.
Saksalainen mykkäelokuva Metropolis on niin sanottu “tymäkkä taideteos”, joka on useasti äänestetty yhdeksi maailman parhaista elokuvista. Elokuva sijoittuu vuoden 2026 kaupunkivaltioon, jonka kaupunkikuvaa hallitsevat art deco -pilvenpiirtäjät ja asukkaita tyrannimainen hallitsija. Maan alla tehtaissa raatavat työläiset pidetään tiiviisti erillään parempiosaisista, kunnes eräs työläisnainen alkaa johtaa tovereitaan kapinaan. Tämä korvataan kuitenkin salaa näköiskyborgilla, jonka tarkoituksena on loata naisen nimi työläisten keskuudessa.
Johnny Deppin esittämä tekoälytutkija on ottanut tehtäväkseen kehittää tunneälykkään tietokoneen, joka onnistuessaan johtaisi singulariteettiin eli pisteeseen, jonka jälkeen ihmistä ei enää tarvittaisi kehitystyöhön. Tutkimukselle löytyy luonnollisesti myös paljon vastustajia, mutta ehkä mielenkiintoisin elokuvan esittämä kysymys on, voiko tekoäly koskaan täysin kopioida ihmisten ainutlaatuista tunne-elämää?
Elokuvan lähtökohtana on klassinen ihminen vs. tekoäly -vastakkainasettelu. Päähenkilö päätyy koekaniiniksi Turingin testiin, jonka tarkoituksena on testatata tekoälyn ihmismäisyyttä. Arvioinnin kohteeksi paljastuu kauniis androidi Ava, joka osoittautuu tunneälyltään yllättävän hienostuneeksi – mutta myös petolliseksi viettelijäksi. Elokuva on kiehtova kuvaus siitä, miten hienovaraisesti tekoäly ja tietoisuus kietoutuvat ihmisten silmissä toisiinsa.
Elokuva sijoittuu vuoteen 2035. Robotit ovat ihmisten apulaisia ja työntekijöitä ja ohjelmoitu olemaan vahingoittamatta ihmisiä. Kun robotiikkaan erikoistunut tutkija murhataan, tämän ystävä alkaa pian epäillä murhasta Sonny-nimistä robottia, jota tutkija on muokannut niin, että tämä pystyy itse päättämään, noudattaako roboteille asetettuja sääntöjä vai ei.
Stanley Kubrikin eksentrinen tieteisseikkailu on yksi tekoälyä käsittelevän elokuvan kiistattomista klassikoista. Ryhmä ihmisiä on lähetetty tutkimusmatkalle Jupiteriin ja vaivutettu horrokseen matkan ajaksi. Avaruusaluksen toimintaa säätelee tekoäly nimeltä HAL. Kun miehistö herää horroksesta ennen matkan oletettua päätepistettä ja alkaa ihmetellä asiaa, paljastuu, että HAL on valmis tekemään mitä tahansa, jotta matkan todellinen tavoite saavutettaisiin.
Itä-Euroopassa on puhjennut kriisi, jota Avengers-supersankarit ryhtyvät porukalla ratkomaan. Sillä aikaa kun maailman pelastaminen pitää porukan muut supersankarit kiireisinä, uhkarohkeana keksijänä tunnettu Tony Stark kehittelee salaa laboratoriossaan uudenlaista tekoälyä. Homma riistäytyy tietenkin käsistä, ja oman tahdon kehittänyt tekoäly ryhtyy sotimaan kehittäjiänsä vastaan.
Tämä aivot nyrjäyttävä aikamatkailun klassikkopätkä sijoittuu pääosin nykyhetkeen. Ydinsodan runtelemasta tulevaisuudesta saapuu kyborgi (Arnold Schwarzenegger), joka ryhtyy metsästämään naista nimeltä Sarah Connor ympäri kaupunkia, sillä tämän poika on ainoa, joka voi muuttaa historian kulkua ja pelastaa ihmiskunnan rippeet koneiden tuhoisalta kapinalta. Kyborgin tehtävänä on eliminoida Sarah ennen pojan syntymää, mutta käy ilmi, ettei ihmisille noin vain laitetakaan kapuloita rattaisiin.
Sokerina pohjalla viidellä vuosikymmenellä syntynyt scifin megaeepos, joka seuraa kahden robottikaveruksen, R2-D2:n ja C-3PO:n seikkailuja ympäri kaukaista kaukaista galaksia. Sivujuonessa seurataan muun muassa Skywalkerin suvun tarinaa sekä suurta taistelua hyvän ja pahan välillä.
Kaukaisessa galaksissa robotit (paikallisittain droidit) ja ihmiset työskentelevät keskenään hyvin luontevan näköisesti, jos satunnaiset separatistiset droidiarmeijat jätetään huomioimatta.
Star Warsin yhdeksäs osa julkaistaan vasta jouluna 2019, mutta siihen saakka tämän setin kokonaiskesto on n. 18 tuntia.
LUE MYÖS:
► [Älyradio] Juha Näkki, Etteplan: “3D-tulostus syrjäyttää nykyisiä valmistustapoja jo lähivuosina”
► Miten APIen avulla parannetaan asiakaskokemusta?
► Data, analytiikka ja IT vauhdittivat kasvua Salesforce Livessä