![[Vieraskynä] Marketing Cloud vauhdittaa Polestarin matkaa kohti dataohjattua markkinointia](http://www.salesforce.com/content/dam/blogs/fi/2022/polestar-vieraskynä.png)
K-ryhmä työllistää noin 42 000 henkeä, ja osin hyvin itsenäisesti toimivia kauppoja on peräti 1 800 kappaletta Itämeren maissa. Tällaisessa organisaatiossa digitalisaation edistäminen ei ole aivan suoraviivainen projekti.
Miten Chief Digital Officer Anni Ronkainen on tarttunut haasteeseen? Onko Keskon organisaation sisäiset siilot jo selätetty? Millaisen arvosanan Keskon digitaaliselle suorituskyvylle voisi antaa? Ja mitkä ovat ruoan verkkokaupan tulevaisuuden näkymät? Näistä ja monista muista asioista kysyimme Annilta.
Q: Piditkö kesällä digipaastoa vai onko some läsnä elämässäsi päivittäin?
💬 En kyllä pitänyt mitään paastoa. Kaikki palvelut ovat osa arkeani: luen lehdet digitaalisessa muodossa, kuuntelen musiikkia ja katson telkkariakin Chromecastin kautta. Mutta työasioita pyrin välttämään. Sähköpostit katsoin, mutta aika rauhassa sain olla. Suomi kyllä hiljenee heinäkuuksi.
Q: Olet valmistunut Vaasan yliopistosta maisteriksi vuonna 1991. Millaista oli tulla työmarkkinoille suoraan pahimpaan lama-aikaan?
💬 Se oli kyllä aika surullista. Olin intoa täynnä ja ajattelin maailman avautuvan, mutta juuri edellisenä vuonna markkina hiljeni täysin. Sain tuolloin määräaikaisen pestin Suomen Kauppaopiskelijoiden liitossa ja olen aikanaan ollut tuomassa Erasmus-oppilasvaihtoa Suomeen. Siitä pikkuhiljaa pääsin työhön kiinni, mutta aika monelle se oli surullinen alku uralle. Tuntui, että moni jo tuossa vaiheessa syrjäytyi työelämästä. Koen olleeni itse todella onnekas, kun kaikki on mennyt niin hyvin.
Q: Olet työskennellyt monella eri alalla ja muun muassa toimitusjohtajana McCann Helsinki -mainostoimistossa. Kerro vähän tuosta kokemuksesta.
💬 Siitä on jo yli kymmenen vuotta aikaa. Silloin vielä elettiin sitä aikaa, jolloin digitaalisuus oli erillinen osa perinteistä mainontaa. Murros oli selkeästi lähestymässä.
Itse koin sen aika raskaanakin aikana: silloinkaan mainostoimistot eivät olleet kovin hyvässä kuosissa. Oli tiettyjä taloudellisia haasteita ja ehkä kompetenssihaasteitakin. Toinen asia oli tällainen iso kulttuurinmuutos eli miten muutos perinteisestä kanavakeskeisestä suunnittelusta markkinointiviestinnän suunnitteluun ja konseptisuunnitteluun.
Itse koin, että aika usein suunnittelijat lähtivät suunnittelemaan televisiomainontaa. Toki tilanne tänä päivänä on aivan toinen. Se oli mielenkiintoinen kokemus ja koin, että olin ehkä liian paljon edellä aikaani silloin. Digitaalisuus tuli markkinointiviestinnän suunnitteluun vasta muutamaa vuotta myöhemmin.
Q: Joku taisi ilmeisesti huomata, että olit edellä aikaasi ja päädyitkin Googlen maajohtajaksi. Kerrotko vähän tästä periodista.
💬 Tämä työkokemus on lähellä sydäntäni. Tuolloin rupesimme paasaamaan ja kouluttamaan markkinaa digitalisaatiosta ja siitä, mitä se tarkoittaa yritykselle, miten yrityksen pitäisi olla läsnä ja miten pitäisi markkinoida. Läsnäolo mobiilissa ei ollut ollenkaan selvää eikä videoista puhuttukaan alkuaikoina.
Koen, että Google oli minulle toinen korkeakoulu omalla työsaralla. Se oli aika vaativa organisaatio, ja mielenkiintoinen ja silmät aukaiseva kokemus.
Q: Miten päädyit Keskolle CDO:n tehtävään?
💬 Se oli itselle aika pitkä pohdinnan paikka. Että mitä tehdä Google Suomen jälkeen, joka oli kuitenkin aika pieni maaorganisaatio. Kun olet isossa organisaatiossa ravintoketjun toisessa päässä, on aika rajatut mahdollisuudet tehdä asioita. Mietin, että minulla on mahdollisuus lähteä maailmalle Googlen kiertoradalle tai kotimaisessa vaihtoehdossa olisi mielenkiintoista nähdä perinteinen toimija aika korkealta eli johtoryhmätasolta. Toinen vaihtoehto olisi teknologiavetoisen yrityksen toimitusjohtajana.
Asiat vaan jotenkin loksahtivat paikoilleen ja siirryin Keskoon ja konsernin johtoryhmään. Vastuullani on digitalisaatio ja digitaaliset palvelut. On kyllä ollut mielenkiintoinen matka.
Q: Aika harvassa paikassa pääsee vaikuttamaan niin monen ihmisen arkeen kuin sinun nykyroolissasi pääsee.
💬 Se on ihan totta. Jos ajatellaan koko kansakuntaa ja K-ryhmää, niin jokainen suomalainen on tavalla tai toisella meidän asiakkaamme. Ne asiat, joita me teemme, vaikuttavat meidän arkeemme ja se pitää todella nöyränä tekemiseen ja siihen, että asioilla voi olla yksilötasolla isojakin merkityksiä.
LUE MYÖS ► Henkilökohtainen kauppakaveri tuntee sinut ja tarpeesi
Q: Olet vuodesta 2010 lähtien toiminut lukuisten yritysten ja organisaatioiden hallituksissa. Yksi tuoreimmista on ollut Invesdor. Onko sinulla jonkin tietty näkökulma, mitä tuot hallitustyöskentelyyn?
💬 Kyllähän se on tämä digitalisaation mantra, ja se miten kuluttajakäyttäytyminen muuttuu. Tai mitä asiakaskokemus merkitsee yritysten kannalta.
Täytyy kuitenkin muistaa, että jokainen yritys, jonka hallituksessa istun, on hyvin erilainen ja niillä on hyvin erilaiset haasteet. Start-upissa ne voivat olla operatiivisen suorituskyvyn parantamista ja prosessien hiomista, kun taas jossain vakiintuneemmassa yrityksessä haetaan taas turnaroundia perinteisestä moderniin maailmaan. Kyllä minun vahva ammattitaitoni omasta mielestäni tulee siitä, mitä digitalisaatio yrityksille, toimialoille ja eri funktioille merkitsee.
Q: Kesko on valtava organisaatio ja siinä on mukana myös aika itsenäisiä toimijoita. Millaista on ollut työskennellä Keskon CDO:na?
💬 Tällainen iso korporaatio on aika monimutkainen eliö. Vie aikansa päästä kiinni toimintalogiikkaan ja siihen, miten asiat etenevät ja millaisia päätösmalleja on.
Toinen iso digitalisaatioon liittyvä asia on koko it-infra ja siihen sisältyvät järjestelmät. Puhumme lähes 80 vuotta vanhasta yhtiöstä, jossa on hyvin erilaisia järjestelmiä. Tämä tuo oman haasteensa digitaalisten palveluiden tekemiseen. Kun puhutaan asiakkaille suunnatuista palveluista, täytyy ne integroida joko kassajärjestelmään tai tuotannonohjausjärjestelmään. Ja integraatiot ovat aika haastavia polkuja.
Aloittaessani vuonna 2015 ei vielä toimialoilla ollut digistrategia kovin selvä. Tänä päivänä se on keskeinen osa kokonaisvaltaista strategiaa. On ollut iso asia huomata, että ymmärretään digitalisaation olevan yksi isoista trendeistä, jotka muuttavat vähittäiskauppaa - aika radikaalillakin tavalla. Ja se täytyy ottaa huomioon oikeastaan kaikessa tekemisessä.
Q: Mitä kaikkea CDO:n ja sinun toimenkuvaasi kuuluu?
💬 Olen vuosia paasannut siitä, että digitalisaatio koskee kaikkia toimialoja ja kaikkia toimintoja. CDO:n on mahdotonta vastata kaikesta tästä. Työssäni keskeisessä roolissa ovat data ja analytiikka eli mietimme, miten saamme datalla rakennettua parempaa asiakaspalvelua ja parempaa asiakaskokemusta. Ja tätä kautta parempaa bisnestä meidän liiketoiminnoillemme.
Tehtäviini kuuluu myös digitaalinen markkinointi eli se, miten teemme parempaa kohdennettua markkinointia - joka on siis paljon tehokkaampaa. Kolmas tärkeä asia on datan lähde eli kanta-asiakasohjelmamme.
LUE MYÖS ► Voiko CDO korvata CIO:n?
Q: Minkä kouluarvosanan antaisit Keskon digitalisaatiolle vuonna 2015?
💬 Pilkkoisin tämän eri asioihin, koska meillä on toimialaa ja kahdeksan maata. Kaikki olivat vähän eri vaiheessa. Oli tehty paljon hyviä asioita datalla ja digitaaliset palvelut olivat aika alkuvaiheessa silloin vielä. Ehkä arvosana olisi sellainen 6 ½ tai 7.
LUE MYÖS ► 84 % digitaalisista transformaatioista epäonnistuu. Miksi?
Q: Entä minkä arvosanan antaisit Keskolle nyt?
💬 Data-analytiikassa, kohdennetussa markkinoinnissa ja markkinointiteknologioissa olemme kiitettävä oppilas. Kansainvälisillä foorumeilla liikkuessani on ollut ilo huomata, että olemme tosi pitkällä siinä, mitä pystytään tekemään ja miten käytämme teknologiaa asiakaskokemuksen parantamiseen.
Digitalisaatio on kuitenkin loputon kilpajuoksu. Meidän hyvyytemme riippuu aina siitä, miten kovaa kaverit treenaavat. Myös maali siirtyy koko ajan. Meidän haasteemme on se, että koko ajan pitää pyrkiä parempaan.
On hyvä muistaa, että puhumme nyt todella isoista operaatioista. Meillä on 1800 kauppaa ja kaikki asiat pitää implementoida myös kauppatasolla. On ihan eri asia tehdä se viidelle kaupalle kuin 1800:lle. Lisäksi tietotaito vaihtelee paljon meidänkin kokoisessa yrityksessä. On varmaan kaikille iso haaste nostaa esimerkiksi datanlukutaitoa tai erilaisten laitteiden käyttötaito kaupoissa paremmalle tasolle.
Asiakkaathan ovat aika taitavia käyttämään erilaisia asioita ja meidän täytyy kiriä siinä, että myös meidän henkilöstömme yltää samalle tasolle.
Q: Mikä on tärkein asia, mihin keskityt tällä hetkellä Keskon uudistustyössä?
💬 Se liittyy dataan ja analytiikkaan, ja miten voimme tuoda analytiikkaa keskeisiin prosesseihimme. Tässä puhutaan muun muassa tavarakaupan ja hinnoittelun tyyppisistä asioista. Lisäksi mietimme, miten tuomme kauppiaille parempia työkaluja analytiikan avulla. Kolmas asia on se, miten data auttaa meitä tekemään parempia palveluita asiakkaillemme.
Kun tämän kaiken tiivistää, niin kyllähän se data on kaiken ytimessä. Olen tosi iloinen siitä, että tämä on ymmärretty koko yhtiön tasolla.
LUE MYÖS ► Myyntijohtajan kolmen askeleen ohjelma: datanoviisista analytiikkavelhoksi
Q: Ruoan verkkokaupan osuus Suomen päivittäistavarakaupasta on vaivaiset 0,2 prosenttia. Osaatko sanoa, miksi luku on näin pieni?
💬 Minusta tässä on muna-kana-ongelma. Toisaalta palvelut eivät tähän asti olleet kovin hyviä ja asiakkaat ovat tottuneet asioimaan päivittäistavarakaupassa kivijalassa, jossa kaikki tuotteet on saanut samasta paikasta. Verkkokaupassa taas on ollut hyvin rajattu valikoima. Eihän meistä kukaan halua ostaa verkkokaupasta huonompia vaatteita kuin kivijalasta. Verkkokaupan palvelukokemuksen tulee olla kovalla tasolla. Kun asiakkaita on ollut vähän, eivät toimijatkaan ole olleet kovin kiinnostuneita kehittämään palveluita.
Nyt muutos on kuitenkin ihan selkeä: viime vuonna ruoan verkkokaupan osuus oli tuon 0,2–0,3 prosenttia ja tällä hetkellä verkkokauppa molemmilla suurilla toimijoilla kasvaa noin 60–70 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. On selkeästi löytynyt sellainen kohderyhmä, joka on erittäin kiinnostunut ostamaan ainakin osan päivittäistavaroistaan verkosta.
Q: Mitä luulet, miten isoksi tuo prosenttiosuus voi lähivuosina kasvaa?
💬 Hyvä kysymys. Tällä hetkellä ruoan osuus koko pt:stä verkkokaupasta on Ruotsissa 2,5 prosenttia. Siellä arvioidaan, että luku muutaman vuoden kuluessa nousee noin 10 prosenttiin. Minä näkisin, että luku voisi olla siinä 4–5 prosentin paikkeilla. UK on kehittynein päivittäistavaran verkkokauppamarkkina ja siellä luku on siinä 8–9 prosentin luokkaa tänä vuonna.
Tuskin kukaan koskaan kaikkea ostamista verkkoon siirtää ja on paljon asiakasryhmiä, jotka eivät haluakaan mennä sinne lainkaan. Mutta kyllä kasvu on tästä eteenpäin aika voimakasta.
Verkkokauppahan on aika rationaalinen tapa säästää aikaa. Moni saamastamme verkkokauppapalautteesta kertoo, että kun ihmiset sitten menevät kauppaan, he voivat ostaa niitä tuotteita, mitä haluavat ostaa. Kun ei tarvitse raahata isoja läjiä maitoa tai leipää, voidaan keskittyä tuoretuotteisiin, kuten lihaan tai kalaan.
LUE MYÖS ► Vähittäiskaupan tulevaisuus - 5 asiaa, jotka muuttavat maailmamme
Q: Onko toimitusmaksu este sille, ettei haluta tilata ruokaa verkkokaupasta?
💬 Aluksi mietimme, että mitenköhän tässä käy. Meillähän on toimitusmaksu plussa-asiakkaalle 9,90 ja muille 12,90.
Verkkokauppaa kuitenkin käyttävät kiireiset lapsiperheet, joilla on kädet täynnä työtä ja kädet buukattuna lasten kuljetuksiin. He ovat usein korkeasti koulutettuja ja suhteellisen hyvätuloista porukkaa. Jos lähdet viikolla tekemään ostoksia paikalliseen Citymarketiin, menee siinä helposti tunti tai kauemminkin. Tälle porukalle kymppi ei ole liian suuri raha.
Tietenkin ymmärrämme sen, että joku kokee toimitusmaksun esteenä. Tässä onkin hyvä muistaa ostoskorin suuruus: jos on iso ostoskori, niin kymppi tuntuu aika pieneltä. Mutta jos ostat kolmellakympillä, on kymppi siihen päälle suhteessa erittäin iso summa.
Q: Millaisia uudistuksia rautakaupan puolella on käynnissä?
💬 Kadunmies tai -nainen ajattelee usein, että rautakauppa on K-rauta, johon mennään ostamaan maalia ja remonttitarpeita. Rautakaupan bisnes on kuitenkin aika lailla muuttunut. Tänä päivänä teetetään paljon remontteja ja maalauksia ammattilaisilla. B2b-bisnes siis kasvaa rautakaupan puolella voimakkaasti.
Ammattilaisten toivomat digitaaliset palvelut ovat ihan erilaisia kuin mitä kuluttajat haluavat. Me kuluttajat haluamme inspiraatiota ja haluamme tutustua tuotteeseen etukäteen ennen sen ostamista kivijalasta.
Kaiken kaikkiaan bisnesmalli sekä digin ja kivijalan liitto rautakaupassa ovat hyvin erilaiset kuin päivittäistavaran puolella. Sielläkin data näyttelee iso roolia: miten saamme ihmisten ostoaikeet kiinni verkossa ja miten luodaan liidejä. B2b-puolella puhutaan enemmän työkaluista: miten hallinnoit eri työmaita tai millaisia laskutusohjelmia on käytössä, miten tilaat näppärästi ja pystyt hakemaan kuorman aikaisin aamulla.
LUE MYÖS ► Vähittäiskaupan renessanssi virittää asiakaskokemuksen uudelle taajuudelle
Q: Olisin kerran kaivannut kaupasta tietoa, millä maalilla olin aikaisemmin maalannut mökin seinän. Tuota kuusi vuotta vanhaa tietoa ei kuitenkaan löytynytkään niin helposti mistään. Ehkä jonain päivänä tällainen tieto voisi löytyä jostakin?
💬 Tämä tullaan ydinkysymykseen eli tuotetietoihin. Rautakauppapuolella on huomattavasti haasteellisempaa kuin päivittäistavarakaupan puolella. Kun puhutaan syötävistä asioista, ovat tuotetiedot tarkalla tasolla ja viranomaisetkin valvovat sitä. Mutta kun mennään rautakaupan puolelle, on vielä paljon tekemistä siinä, että pystytään kertomaan sävy tai muistuttamaan siitä, että koska edellisestä maalauskerrasta on nyt kuusi vuotta, olisi varmaan aika taas maalata. Ja samassa yhteydessä liittää mukaan tarjous. Tätä kohtihan tässä koko ajan mennään, mutta ydin on saatava ensin kuntoon.
Q: Millaisin keinoin olet vienyt digitalisaatiota läpi Keskolla?
💬 Minusta kyse on ensisijaisesti ajattelutavan muutoksesta. Ensinnäkin pitää laittaa asiakas keskiöön ja miettiä, miten ratkomme asioita asiakkaan parhaaksi. Kun fokus on asiakkaassa, ei voi tehdä kovin vääriä asioita.
Jos lähdetään säätämään tai sub-optimoimaan omia prosesseja, voidaan mennä aika paljonkin pieleen, koska asiakas unohtuu aika usein. Tämähän on vaatinut tukkukaupalta aika isoa ajattelutavan muutosta.
Kun tulin K-ryhmään 3,5 vuotta sitten, puhuttiin aika vähän asiakkaista. Silloin ajateltiin, että asiakas on kauppias, ja hän hoitaa prosessin loppuun takaovelta asiakkaalle. Nyt olemme löytäneet yhteisen kielen ja ratkomme samoja ongelmia.
Jos tällaista ajattelutavan muutosta ei saada aikaiseksi, voi kulttuuri syödä strategian hotkaisten aamupalaksi: kauniit ja helisevät sanat eivät jalkaudu käytännön tasolle.
Q: Ilmeisesti kyse on usein pinttyneiden työtapojen ja rutiinien muuttamisesta. Miten työntekijöitä kannattaa motivoida tähän?
💬 Kun tulin taloon 2015, teimme intrassa kyselyn, miten ihmiset kokivat digitalisaation vaikuttavan heidän työhönsä. Kaikki vastaajat kokivat, että digitalisaatio tulee merkittävästi vaikuttamaan heidän työhönsä mutta ettei heillä ole tarpeeksi työkaluja käsitellä tätä muutosta. Tällöin tajusimme, että meidän tulee ottaa henkilöstö mukaan muutokseen ja poistaa pelkoja. On keskeinen asia, että yhdessä ratkotaan asioita ja käännetään digitalisaatiomörkö mahdollisuuksiksi.
Digitalisaatio auttaa pääsemään eroon sellaisista rutiinitöistä, joihin ihmisellä ei ole annettavana mitään lisäarvoa, ja käyttämään tämä aika oikeasti merkityksellisempään työhön. Samalla tulee paljon uusi rooleja ja työtehtäviä.
LUE MYÖS ► Kivijalasta kaikkikanavaisuuteen – Stockmann on suomalaisen vähittäiskaupan grand old lady
Q: Pitääkö työntekijöille vielä perustella sitä, että roolit, työtehtävä ja maailma tulevat muuttumaan?
💬 Se tuntuu olevan jo aika itsestäänselvää. Tämä tietysti riippuu jonkin verran rooleista ja siitä, missä vaiheessa työuraansa ihminen on. Ja onko vielä energiaa opetella uutta.
Me elämme elinikäisen oppimisen maailmassa, jossa monella on useampiakin työuria - ja ehkä epätyypillisiä työsuhteitakin. Tähän emme ole vielä kansakuntana varautuneet: peruskulttuurimme perustuu siihen, että ihmisellä on vakinainen työsuhde, kesälomat ja kaikki edut. Mutta mitä sitten, kun oletkin yrittäjä, pätkätyöläinen tai freelancer? Status on hyvin erilainen. Myös regulaatiopuolella tulee tehdä paljon muutoksia, jotta lakataan puhumasta epätyypillisistä työsuhteista.
Q: Miten koulutatte ihmisiä, jotka haluavat oppia lisää digitalisaatiosta tai vaikkapa asiakaskokemuksesta?
💬 Lähdimme liikkeelle markkinoinnin digitalisaatiosta, koska siellä on siirrytty hyvin erilaiseen tekemiseen perinteisestä printtimainonnasta. Olemme pitäneet monta K Digital Academya, jossa koulutettiin ihmisiä uudenlaiseen markkinoinnin lähestymistapaan. Sen koulutuksen kävi läpi monta sataa ihmistä.
Lisäksi on aika vapaamuotoista koulutusta, kuten tekoäly-, asiakaskokemus- tai design-aamuja. Näihin voi tulla paikan päälle tai ne voi katsoa etänä.
Koko ajan pitää tehdä myös digitalisaation työtä näkyväksi. Tämä on win-win-tilanne, kun asiasta kiinnostuneet saavat kuulla siitä lisää ja ne, jotka tekevät työtä päätyökseen, saavat tekemisensä näkyviin.
LUE MYÖS ► Q&A: Anna Salmi, Stockmann — Mikä on tärkeintä muutosjohtamisessa?
Q: Miten sinä hallitset kiirettä ja pidät huolta terveydestäsi?
💬 Tämä on varmaan ikuisuuskysymys. Työelämä on aika hektistä ja kun on todella mielenkiintoisia hallitushommia, niin työ helposti vie mennessään. Oman elämän tasapaino lähtee itsellä siitä, että yritän nukkua hyvin. Se ei tietenkään ole aina niin helppoa, kuin toivoisi. Minulle on myös tärkeää viettää aikaa läheisten kanssa, olla mökillä silloin tällöin ja harrastaa liikuntaa. Tämä on aika yksinkertainen resepti, mutta sen ylläpitäminen on välillä aika haasteellista.
Toki sitä joutuu tekemään valintoja. Minä olen karsinut kaikki iltamenot minimiin eli menen vain pakollisiin menoihin ja menen mieluummin kuntosalille tai lenkille koiran kanssa.
Q: Onko Keskolla jotain työhyvinvointiin liittyviä käytäntöjä, joilla pidetään henkilöstön jaksamisesta huolta?
💬 Meillä on kyllä tosi paljon kaikenlaisia käytäntöjä. Meidän työterveyshuoltomme on mielestäni tehnyt erinomaista työtä siihen, että vähän eri tyyppisiin haasteisiin tarjotaan erilaisia työkaluja: on ravintotietoutta ja koko johtoryhmä on laitettu kuntokuurille. Jokaisella on oma valmentajansa ja räätälöity yksilöllinen ohjelma.
Q: Miltä Keskon tulevaisuus näyttää?
💬 Minusta se näyttää tällä hetkellä tosi valoisalta. Olemme tehneet nykyisen pääjohtajan eli Mikko Helanderin aikana suuria muutoksia ja olemme panostaneet paljon asiakastyytyväisyyteen, asiakaskokemukseen ja laatuun, sekä kaupassa että kaikissa meidän palveluissamme. Tämä näyttää tuottavan aika hyvää tulosta.
Tietenkään ei saa jäädä lepäilemään laakereilla eli tiedämme, että kilpailu tulee kovaa digitaalisia kanavia pitkin. Meidän täytyy pitää itsemme hereillä siinä, mitä tapahtuu. Uskon kuitenkin siihen, että tunnemme asiakkaamme hirveän hyvin: Jos pystymme tarjoamaan heille hyviä palveluja, on meillä ihan hyvä tulevaisuus.
Q: Millaisia tavoitteita teillä on lähivuosille?
💬 Olemme strategiassakin ilmoittaneet, että keskitymme kolmeen päätoimialaamme: rakentamiseen ja talotekniikkaan, päivittäistavarakauppaan ja autoihin. Vahvistamme kaikkia näitä toimialoja sekä fyysisessä maailmassa että digitaalisessa maailmassa.
Q: Entä sinun oma työurasi ja työtehtäväsi - mitä haluat vielä saavuttaa?
💬 Luulenpa, että minulla on tässä vielä työsarkaa. Voi olla, että viiden vuoden päästä ei enää ole CDO:ita, vaan on jokin uusi muutosmantra. Näen, että CDO:n rooli on vähän tällainen muutosjohtajan rooli.
Itse toivon, että jatkan hallitusammattilaispolulla ja vuosien vieriessä eteenpäin keskityn ehkä enemmän siihen puoleen.
Q: Minusta CDO:n olisi hyvä ajatella CDO-maisesti. Mitä mieltä olet tästä ajatuksesta?
💬 Se on ihan hyvä näkökulma. Toimitusjohtajan rooliin liittyy kuitenkin paljon muutakin. Hänen pitää kuitenkin ymmärtää, mitä digitalisaatio tarkoittaa hänen liiketoimintansa ja yrityksensä kannalta.
Jos yleismaailmallisesti ajatellaan yrityksiä, niin kyllähän suomalaisissa yrityksissä on teknologiaosaaminen paikoitellen aika ohutta.
LUE MYÖS ► CEO on uusi CDO - tai ainakin hänen pitäisi olla
Q: Mikä on sinusta älykkäintä juuri nyt?
💬 Tällä hetkellä maailmassa tapahtuu tosi mielenkiintoisia asioita ja on vaikeaa poimia yhtä. Valitsen kuitenkin virtuaaliassistentit. Ne ovat mielestäni juuri nyt älykkäintä, koska käyttöliittymät muuttuvat kosketuskäyttöliittymistä puhekäyttöliittymiksi. Ja sehän tuo tähän maailmaan ihan uusia ulottuvuuksia. No, meillä suomenkielisillä on tietysti vielä pitkä matka siihen ennen kuin saamme käyttää uusia virtuaaliassistentteja.
Kuuntele podcast:
Älyradio-podcast löytyy myös Spotifysta, SoundCloudista, iTunesista, Podbeanista ja Suplasta.
Tykkäsitkö tästä? Siinä tapauksessa kokeile myös muita Q&A-artikkeleitamme:
Q&A: Kirsti Laasio, HappyOrNot - Maailma valloitetaan rohkeudella, mutta miten?
Q&A: Antti Koskelin — Millaista on tulevaisuuden hissimusiikki?
Q&A: Anna Salmi, Stockmann — Mikä on tärkeintä muutosjohtamisessa?
Q&A: Antti Merilehto — Millaista tekoälyosaamista Suomessa kaivataan?
Q&A: Tekoäly — miksi juuri nyt, Richard Socher ja Nicola Morini Bianzino?
Q&A: Aaron Frank - Miten teknologian trendit muokkaavat huomispäivän bisnestä?
Q&A: Missä olet, digitalisaatio? Petteri Poutiainen haastattelussa YLE Puheella
