14 syyskuuta 2021 Kirjoittaja Eero Öster

[Älyradio] Mirva Antila, DigiFinland: “Digitaalinen välkkyvä systeemi ei riitä, toiminnan pitää muuttua”

Aihe Älyradio Podcast, IT

[Älyradio] Mirva Antila, DigiFinland: ”Koronavilkusta on sellaisia teholukuja, että voin sanoa: se oli hyvä”

Mirva Antilan kiinnostuksen saa herätettyä johtamisen, myynnin ja teknologian syvän pään aiheilla, kuten lohkoketjuilla. Pitkän uran IBM:llä ja nyt vuoden verran valtionyhtiö DigiFinlandin toimitusjohtajana toiminut Mirva Antila saapui Älyradioon vieraaksi ja saimme purkkiin runsaasti konkreettisia esimerkkejä edellä mainituista ja monista muista aiheista.

DigiFinlandin tehtävä on luoda vaikuttavia, yhdenvertaisia ja haluttuja julkisia digipalveluja Suomeen. Näistä teemoista Mirvalla on tärkeä viesti kaikille sektoreille: ”Teknologistuminen ja digitaalistuminen vaativat, että toiminta muuttuu organisaation sisällä. Digitaalinen välkkyvä systeemi niin ei riitä”, Mirva muistuttaa.

DigiFinlandin organisaatiomalli tukee tulevia muutoksia ja muuttuvaa ekosysteemiä. Omaa henkilöstöä on ainoastaan 74 henkilöä eri puolilla Suomea.

“Toimintamallissamme me tukeudutaan erittäin vahvasti siihen, että meillä on hyvä partneriverkostot ja hyvät toimittajasuhteet niin, että me yhdessä suomalaisten yritysten kanssa tehdään näitä palveluita”, Mirva sanoo.

LUE MYÖS ► Ekosysteemien taistelu: mitä tarkoittaa kuulua mihinkin leiriin?

Digiyhdenvertaisuus

DigiFinlandin missiona on tuottaa yhdenvertaisia ja haluttuja digitaalisia palveluita Suomeen. Yhdenvertaisuus lähtee siitä, että palvelun potentiaalisella käyttäjällä pitäisi olla laite, jolla digitaalisia palveluita voi ylipäänsä käyttää. Lisäksi tarvitaan digiosaamista siinä määrin kuin se on kullekin mahdollista. Niissä tilanteissa, joissa digitaalisten välineiden käyttö ei ole mahdollista esimerkiksi erilaisten rajoitteiden vuoksi, digitaalisuuden olisi hyvä varmistaa henkilökohtaisten palvelujen resurssien riittävyys meille kaikille.

Palvelujen tulisi olla saavutettavia kaikissa tilanteissa. Tämän edellytyksenä on tietysti toimivat yhteydet, sopivat laitteet ja saavutettavat käyttöliittymät.

”Mä niin kaipaan puhekäyttöliittymiä. Haluaisin nähdä niiden toosien puhuvan kunnollista löysää suomea eri murteilla ja ymmärtävän mitä minä haluan saavuttaa. Sitä kannattaisi kovasti edistää”, Mirva lähettää terveisensä.

Lahjoita puhetta -kampanjan tyyliset hankkeet ovat tämän vuoksi Antilan mukaan ensisijaisen tärkeitä.

LUE MYÖS ► Jatkuuko verkkokaupan kasvu ja miten siihen tulisi varautua? – 3 tutkimustulosta 🔎

Digikyvykkyys

Tutkimusten mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista on digikyvykkäitä. Digikyvykkyydellä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että jos pystyy omistamaan älypuhelimen ja pystyy käyttämään sen ominaisuuksia kuten hakumoottoria, ajanvarausjärjestelmiä tai asioimaan muuten eri palveluissa.

”Mulla on 80-vuotias äiti, joka käyttää whatsappia ja tekee koronatestivaraukset netissä. Eikä hän ole millään tavalla teknologiafriikki, vaan on ollut avoin tälle maailmalle ja sen muutokselle. Äiti on siis aika digikyvykäs. Se lähtee yksinkertaisista asioista, kuten että ei tarvitse jonottaa palveluihin puhelimella”, Mirva kertoo.

LUE MYÖS ► Digitalisaatio vaatii osaavia työntekijöitä — mutta mistä osaaminen kaivetaan?

Teknologian syvä pää – Aurora AI ja lohkoketjut

DigiFinland on mukana kehittämässä kansallista osallistavaa tekoälyohjelmaa Aurora AI:ta. Siitä on jo hyviä konkreettisia kokemuksia erityisesti syrjäytymisvaarassa tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorien kanssa. Pelillistäminen on auttanut nuoria puhumaan tekoälyn kanssa anonyymisti vaikeista asioista ja saamaan saatavilla olevia palveluita.

Helpot ja anonyymit palvelut auttavat, kun vastaan tulee elämäntilanne, joka vie voimavarat, eikä ole parhaimmillaan etsimään, vaatimaan tai edes pyytämään apua.

Mirva Antila, mitä sitten lohkoketju tarkoittaa ja mitä sillä voi tehdä? ”Lohkoketju on nimensä mukaisesti lohkoja, jotka ovat ketjutettu toisiinsa. Siellä lohkossa on transaktio tai dataa, joka on sinetöity ja muuttumaton ja tämä tieto, siirtyy siihen seuraavaan lohkoon. Syntyy ikään kuin ketju, johon voidaan aina kaikissa tilanteissa luottaa”, Mirva selventää.

Teknologian hyvä käyttökohde-esimerkki on ruuan alkuperän jäljittäminen aina siemenestä kauppaan saakka. Lohkoketjun avulla voidaan jäljittää esimerkiksi eettisyys, aitous ja ilmastovaikutukset. Myös terveys- ja sosiaalipuolen arkaluontoisissa tiedoissa lohkoketju voisi mahdollistaa sinetöidyn ketjun, johon vain käyttäjän valtuuttamalla henkilöllä on pääsy.

LUE MYÖS ► 10 digiteknologiatrendiä – miten IT-osastot ottavat haasteen vastaan?

Kuuntele koko jakso alta! 👇🏼

&nbsp;