To do -listat estävät priorisointia, stressaavat ja heikentävät luovaa ongelmanratkaisua. Priorisoimalla tehtävät niin vähiin, että ne pysyvät mielessä, voi keskittyä jäljelle jäävien tekemiseen paremmin. Näin sanoo kantapään kautta listattomuuden omaksunut Saku Tuominen. Kuuntele podcast-jakso alta tai lue tiivistelmä blogin muodossa. 

 

 

Luovuudesta ja jaksamisesta puhutaan paljon. Älyradion kevätkauden viimeisessä jaksossa saimme Eeron kanssa vieraaksi Saku Tuomisen, jolta löytyy näkemystä muun muassa luovuudesta, mielenrauhasta, koulutuksesta ja priorisoinnista. Toki myös ravintolabisneksestä ja ruuasta.

Saku on perustanut myös voittoa tavoittelemattoman koulutusalan yrityksen HundrEDin, jonka luovan johtajan työhön hän käyttää 60–70 prosenttia ajastaan. Voiton sijaan HundrEDin tavoite on kehittää ja uudistaa koulutusta ja auttaa luomaan innovaatioita, globaalisti. 

HundrEDin tapana on tunnistaa maailman parhaita opetusinnovaatioita ja auttaa niitä leviämään. ”Akatemiamme analysoi kaikista maanosista tulevia opetusinnovaatioita ja valitsee niistä parhaat. Kyse voi olla vaikka luovuuden, empatian, jaksamisen tai medialukutaidon kehittämisestä. Teemme paljon työtä, jotta saisimme innovaatioita leviämään sekä maan sisällä että maan ulkopuolelle. Se on ihan älyttömän palkitsevaa”, Saku kertoo.

Kaikkiaan HundrEDissa on käyty läpi jo noin 6 000 innovaatiota yli 150:sta maasta. 💯

 

Päästä irti to do -listasta


Saku Tuomisella on monta rautaa tulessa. Hän kertoo oppineensa priorisoimaan tehtävät niin hyvin, ettei tehtävälistoille ole enää tarvetta. Hän pyrkii priorisoimaan sekä isossa kuvassa että hetkessä. 

“Koitan lähteä mukaan vain sellaisiin hankkeisiin, jotka ehdin tehdä hyvin. Jos näyttää, ettei näin ole, en lähde mukaan tai lopetan jonkin tekemisen. Teen paljon asioita, mutta jätän myös hyvin paljon tekemättä. Se on ihan yhtä tärkeää”, Saku sanoo.

Tärkeintä on Sakun mukaan koittaa tunnistaa, mikä on kaikkein tärkeintä juuri nyt ja tehdä se todella hyvin. ”Jos asiat eivät pysy päässä, lista on liian pitkä. Tietyntyyppisenä mantrana minulla on ’ihan vähän vähemmän, ihan vähän paremmin’. Sen hinta on, että jättää jotain asioita tekemättä ja sanoo ei. Tämä vaatii tietenkin hyvää tiimiä, delegointia ja yhteistyötä”, Saku tiivistää. 

 

Stressinsietoa pitäisi opettaa jo koulussa


Laadukkaan ajattelun kehittäminen ei onnistu tekniikoilla, jos pohja ei ole vahva. Siksi on tärkeää olla fyysisesti ja henkisesti edes kohtalaisessa kunnossa. Sen avulla voi sietää epävarmuutta, osata toimia stressin alaisena sekä osata rauhoittua ja palautua. 

Sakun mukaan stressinsieto ja ahdistuksen käsittely ovat asioita, joita voisi hyvin opettaa koulussa ja ottaa muutenkin osaksi kasvatusta. “Kasvatuksessa ja esimerkiksi koulussa puhutaan valitettavan vähän stressin sietämisestä ja ahdistuksen purkamisesta”, Saku sanoo. 🌳

Pohjan vahvistamisessa ja laadukkaan ajattelun edellytyksenä Saku pitää olennaisen tärkeänä unta, meditaatiota ja mielenrauhaa. Tässä auttaa esimerkiksi taukojen pitäminen, koska paniikissa ihminen mielellään haalii lisää tekemistä. Kieltäytyminen vaatiikin rauhallista ja kirkasta mieltä.

Itse Saku rentoutuu ruokaa laittamalla. Jaksossa kuulet myös sen, mitä Saku on viime aikoina kokannut. Vihje: ei roiskeläppiä. 🇮🇹

 

►LUE MYÖS: Wärtsilällä kannustetaan kokeiluihin

 

Haluatko kuulla laadukkaasta ajattelusta, priorisoinnista ja menestymisestä? Kuuntele koko keskustelu SpotifyssaSuplassaApple PodcastissaGoogle PodcastissaPodbeanissa tai YouTubessa!

 

LUE MYÖS:

► Mitä on hyvä muutosjohtaminen?

► [Älyradio] Katri Vataja, Sitra: ”Kun moni muutos kietoutuu yhteen, voi vaikutus yllättää”

► Johtaminen kriisissä keskittyy ihmisiin, ei bisnekseen

► 5 tapaa tukea henkilöstöä heidän työssään