Katso kaikki kirjoitukset

Mika Anttonen, milloin hiilineutraalius saavutetaan ja milloin ST1 lopettaa bensiinin ja dieselin myynnin? Älyradiossa käynnistyi jo kymmenes kausi, ja kauden ensimmäisenä vieraana studiossa kävi kanssani ST1:n perustaja ja pääomistaja Mika Anttonen. 

Keskustelemme Mikan kanssa muun muassa vihreän siirtymän massiivisesta työmäärästä ja aikatauluista. Puhumme myös siitä, mitä energiakriisi tarkoittaa energiatransition tavoittelemiselle ja ylipäätään eri energiamuotojen saatavuudelle. 

  

Energiakriiseihin varautuminen

Talvella 2022–2023 eletään energian riittävyyden kannalta epävarmoja aikoja. Energiatehokkuuden lisääminen, sähkönkulutuksen hillitseminen ja ajoittaiset suunnitellut sähkökatkot ovat puheista nousseita varautumismuotoja. Valmiita vastauksia siihen, miten energiakriisi tulee vaikuttamaan elämäämme, ei ole vielä kellään.

Mika maalasi isompaa kuvaa ja muistutti, kuinka hiilivoimala tuottaa sähköä tasaisesti, kun taas tuulivoimaloiden tuotos vaihtelee säiden mukaan. Hiilivoimaloita on toki suljettu hyvästä syystä.

”Ongelma on vain ollut se, että tilalle ei olla rakennettu saman verran kapasiteettia, ja silloin tulee niukkuutta”, Mika tiivistää.

ST1 oli mukana tuulivoiman rantautumisessa Suomeen vuonna 2004. Teknologia on tuulivoimaloiden osalta kehittynyt. Tuulivoiman varastointi heikon tuotannon varalle ei kuitenkaan ole vielä riittävällä tasolla. 

Mika muistuttaa myös, että edes kaikki tunnetut maailman mineraalivarat eivät riitä tarvittavien akkukapasiteettien rakentamiseen. Tätä painotti myös Geologian tutkimuskeskuksen apulaisprofessori Simon P. Michaux HS Vision haastattelussa syyskuussa.

”Oikeastaan ainoa sellainen säätövoima, jota voidaan skaalata, on kaasuturbiiniin perustuva sähköntuotantolaitos, ja se tarvitse polttoaineekseen maakaasua”, Anttonen kuvaa.

KUUNTELE MYÖS ► Atte Palomäki: “ESG-kysymykset ovat hyökyneet päälle parina viime vuotena”

 

Tulevaisuuden energiamuodot

T&K ovat kolme merkkiä, joita Mika painotti koko vierailunsa ajan. ST1-energiakonserni ohjaa vuosittain noin 100 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitystyöhön, kun tavoitteena on löytää keinoja tuottaa energiaa ilman CO2-päästöjä. Työmäärä on massiivinen, eikä jokainen hanke vie suoraviivaisesti eteenpäin tai kilometrien syvyyteen.

Näin on käynyt Otaniemessä, jonne on ST1:n johtamassa hankkeessa porattu yli kuuden kilometrin syvyistä reikää kiehuvan veden saamiseksi maalämpöä varten. Syvällä olevat halkeamat ovat osoittautuneet hankaliksi, ja mukana ollut Fortum on irtautunuti hankkeesta.

Mika kertoo, ettei ST1 suinkaan ole hautaamassa hanketta, eikä hän pidä hanketta hyödyttömänä. Teknologia on kehittynyt jo siinä määrin, että parin kilometrin syvyydestä saadaan jo hyvin lämpöä.

”Me ollaan kartutettu tosi paljon osaamista. Otaniemen hanke on tietyllä tavalla hyvä esimerkki siitä, että kun yritetään tehdä energiasektorilla jotain uutta, niin se maksaa aika paljon, ja ensimmäisellä kerralla se on nimenomaan tuotekehitystä ja tutkimusta”, Mika kertoo.

ST1:llä on alkamassa T&K-hankkeita esimerkiksi Finnsementin tehtailla, joiden piipuista tupruava CO2 kerätään talteen ja jalostetaan lopulta vedyn kanssa metanoliksi. Yrityksellä on myös aikeissa alkaa tutkia Ruotsissa yhdessä Vattenfallin kanssa synteettisen sähköpolttoaineen kehittämistä tuulivoimalla. 

LUE MYÖS ► Asiakaskeskeinen strategia teollisuusyrityksen kilpailuetuna

 

Hiilet kuriin

Kun keskustelu kääntyi hiilineutraaliuteen, jo alkujaankin suorasanainen Mika pääsi yhteen lempiaiheistaan. Edellyttäen, että Ruotsin-hanke valmistuu ja kaikki menee hyvin, niin arviolta vuonna 2045 se tuottaa 400:n tuulivoimalan tehoilla noin miljoona tonnia sähköistä polttoainetta vuosittain. Öljyä palaa maailmassa samassa ajassa noin 6 miljardia tonnia.

”Tämän investoinnin haarukka on kymmenestä kahteenkymmeneen miljardiin euroa. Se antaa vähän suhteellisuudentajua sille, kun lähdetään tekemään energiatransitiota. Tämmöisiä hankkeita tarvitaan tuhansia”, Mika maalaa isoa kuvaa.

Silti tätä kaikkea on syytä tehdä.

”Itse en usko, että teknologiasta tämä homma jää kiinni. Jos on jostain jäädäkseen kiinni, niin globaalista solidaarisuudesta tai solidaarisuuden puutteesta. Globaali solidaarisuus on otsikko, jonka alla meidän pitäisi etsiä ratkaisuja”. 🧠

LUE MYÖS ►  Miten pienentää yrityksen hiilijalanjälkeä? Esittelyssä Net Zero Cloud  

 

Kuuntele koko jakso alta! 👇🏼

 

Kaipaatko lisää kuunneltavaa? #Älyradio-podcastia voit kuunnella Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa sekä YouTubessa! 

 

 

LUE LISÄÄ:   

► [Älyradio] 73. Tomi Närhinen, Säästöpankkiryhmä: ”Vihreä siirtymä on pakko tehdä nyt, nopeudesta palkitaan”

► Tuotekehitys lentoon – 7 vinkkiä pk-yritykselle

► St1 & Salesforce: Parempia asiakaskokemuksia, tehokkaampia prosesseja