29 maaliskuuta 2022 Kirjoittaja Eero Öster

[Älyradio] 71. Milja Köpsi, Mimmit koodaa: “Alalle tarvitaan edelleen moninaisia osaajia”

Aihe Tekoäly, IT, Älyradio Podcast

[Älyradio] 71. Milja Köpsi, Mimmi koodaa: “Alalle tarvitaan edelleen moninaisia osaajia”

Älyradion tuoreessa jaksossa keskustelimme Mimmit koodaa -ohjelman vetäjän, vuoden 2021 Tivi-vaikuttajan Milja Köpsin kanssa. Puheenaiheinamme olivat ohjelman kiistaton menestys, mutta myös lukuisat jähmeät rakenteet, jotka estävät edelleen naisia päätymästä ohjelmistoalalle. Ja siitä, mistä rakenteita pitäisi purkaa.

Milja tekee päivittäin töitä sen eteen, että ohjelmistoala olisi avoimempi ja inklusiivisempi. Niin kuin Milja sanoo, niin teknologia on kaikkien muiden toimialojen moottori. Siihen tarvitaan monimuotoisia tekijöitä.

MIMMIT KOODAAMAAN!

Milja on itse tullut ohjelmistoalalle sen ulkopuolelta, ja näki siksi, miten vaikealta ala on saatu kuulostamaan. Aloittaessaan työt IT-alaa edustavassa Ohjelmisto- ja e-business ry:ssä Miljan vastuulla olivat some-kanavat.

“Googletin aluksi salaa vaikeita termejä. Sitten mun päässä kävi ‘naks’, ja mä opin näkemään niiden termien ohi. Ja mä näin mitä se teknologia mahdollistaa, ja että tää on ihan järjetön mahdollisuus, jota ei ole osattu mulle tai muille esitellä”, Milja kertoo.

Mimmit koodaa -ohjelma perustettiin murtamaan tätä kompleksisuuden verhoa ja murtamaan myyttiä miehisestä alasta. Neljän vuoden aikana tuhannet naiset ovat löytäneet ohjelmistoalalle. Milja päätyi ohjelman puikkoihin jo alussa.

“Ollaan päästy maaliin, mutta meillä on edelleen kuitenkin osaajapula ja edelleen tarvitaan moninaisia osaajia, joten työ jatkuu. On kuitenkin ollut helppo jatkaa, kun nähdään, että se toimii varmasti”, Milja sanoo.

LUE MYÖS ► Uusi ura Salesforce Academysta?

MONIMUOTOISTAMISEN TIELLÄ

Milja nostaa ohjelmistoalan yhdeksi suureksi haasteeksi sen, että kaikki yritykset haluavat palkata itselleen töihin jo kokeneempaa henkilökuntaa, jota ei välttämättä tarvitse kouluttaa yhtä paljon kuin junioreita. Hän nostaa ongelmaksi sen, että mikäli alalle ei avaudu uusia paikkoja, päädytään tilanteeseen jossa yritykset vievät toisiltaan seniorikoodaajia, eikä osaajapooliin päädy uusia henkilöitä.

“Mä näen myös yhä enemmän yrityksiä, jotka yhtäkkiä onkin alkaneet avaamaan junnupestejä. On trainee-ohjelmia ja kesätyöpaikoista pääsee isoihin taloihin mukaan. Täytyy ottaa myös huomioon että tarjolla on hyvä prosessi, jotta se juniori oikeasti oppii ja jotta hän ei jää yksin”, Milja muistuttaa.

Tilastokeskuksen mukaan naisten osuus ICT-aloilla on ollut tasaisessa kasvussa vuodesta 2017 asti ja on nyt noin 25 prosenttia. Ohjelmistoalalla osuus on ainoastaan kymmenen prosentin luokkaa. Niin kuin Milja sanoo, ohjelman puitteissa riittää vielä töitä.

LUE MYÖS ► Voittajatiimi yhdistää erilaiset taustat – Mitä diversiteetti tarkoittaa?

HYVÄT ESIMERKIT

Mimmit koodaa -ohjelma pyörittää omaa yhteisöään, johon kuuluu tuhansia jäseniä ympäri Suomen. Milja korostaa yhteisön voiman merkitystä ohjelman ja osaajapulan ratkaisemisessa.

“Osallistujat tuovat sinne uusia ihmisiä ja he auttavat toisiaan. Ja ne jotka on valmistuneet, jäävät edelleen siihen yhteisöön, ja he haluavat auttaa myös uusia”, Milja iloitsee.

Milja muutti Pohjois-Karjalaan muutama vuosi sitten puolisonsa perässä. Samalla heräsi myös halu kokeilla toimisiko Mimmit koodaa -malli myös paikallisesti.

Alueella sijaitseva Abloy on luonut erinomaisen ratkaisun osaamisvajeeseen.

“He järjestivät paikallisen oppilaitoksen kanssa opintokokonaisuuden, johon heidän työntekijänsä pystyivät osallistumaan. Oli perustaso siihen alkuun ja sitten sai päättää, että lähteekö syvemmälle niihin teknisiin opintoihin”, Milja sanoo. 🧠

LUE MYÖS ► Yhteisöllisyys on osa Salesforcea

Kuuntele koko jakso alta! 👇🏼

&amp;nbsp;