Q&A: Aaron Frank - Miten teknologian trendit muokkaavat huomispäivän bisnestä?

Katso kaikki kirjoitukset

Aaron Frank on teknologiaan sekä sen vaikutuksiin yhteiskuntaan ja kulttuuriin keskittyvä kirjailija ja puhuja Singularityn yliopistosta.

Aaron on luennoinut muun muassa CIA:lle, Yhdysvaltain puolustusministeriölle, Coca Cola -yhtiöille… Sekä toukokuussa 2018 Salesforcen Basecamp Helsinki -tapahtuman osallistujille! Aaronin puheenvuoron aiheena oli “Key technology trends shaping the future of business”, mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Kysyimme häneltä tästä, sekä myös muutaman muun kysymyksen:

#001: Teknologian trendit muokkaavat tulevaisuuden bisnestä. Miten?

Työni Singularityn yliopistossa keskittyy teknologian muutoksen nopeaan vauhtiin ja siihen, millainen vaikutus tällä on liiketoimintaympäristöön. Asian ytimessä on kohtuullisen uusi näkemys, johon maailmassa on herätty parin viime vuosikymmenen aikana: elämäämme dominoivat teknologiat paranevat ja kehittyvät eksponentiaalisella tahdilla.

Tällä on dramaattisia vaikutuksia liiketoimintajohtajille ja -strategeille. Ensinnäkin käsityksemme liiketoimintaympäristöstä (joihin yleensä vaikuttavat aiemmat trendit ja kokemuksemme) aliarvioivat ympärillämme tapahtuvan muutoksen vauhdin.

Jopa fiksut CEOt tai johtajat, jotka muuten tajuavat, miten teknologia kehittyy, eivät välttämättä pysy mukana nopeissa tai yllättävissä ilmiöissä.

Mietipä esimerkiksi Blockbusteria, joka oli tietoinen Netflixin kaltaisten digitaalisten striimauspalveluiden aiheuttamasta uhasta, mutta silti aliarvioi digitalisaatiotrendien vauhdin. Tai hiljattain, kun fyysisiä pelikonsoleita tuottava Nintendo totesi osakkeidensa hinnan räjähtävän käsiin, kun ulos tuli Pokemon GO - peli, joka on vain muutama rivi koodia sovelluskaupassa.

(Sivuhuomautus: Nintendon osakkeet laskivat, kun analyytikot tajusivat, etteivät he itse asiassa kehittäneet peliä, vaan ainoastaan hallitsivat Pokemonin brändiä.)

Syvällisesti ajateltuna maailma joutuu hyväksymään sen, ettei luonto (eivätkä sivilisaatiomme ja instituutiot, kuten siinä olemassa olevat liiketoiminnat) toimi pysyvässä ja suoraviivaisessa syy ja seuraus -ympäristössä. Tällainen ajattelu on iso muutos verrattuna menneisiin vuosisatoihin, jolloin ajateltiin, että maailmaa voidaan ymmärtää kuin osista tehtyä konetta.

Muutokset teknologisessa ympäristössä vaikuttavat liiketoimintaan pitkäkestoisilla ja arvaamattomilla tavoilla. Ei esimerkiksi ole selvää, millaisia vaikutuksia kaikkialla läsnä olevalla tekoälyllä, itsestään ajavilla autoilla, droneteknologioilla, sosiaalisella medialla yms. voi olla. Bisnesjohtajien pitää kasvattaa strategisen suunnittelun ja toteuttamisen taitojaan ja opetella käsittelemään monitulkintaisuutta, epävarmuutta ja ongelmia.

Kukaan Singularityn yliopistossa ei voi ennustaa tulevaisuutta tai edes kunnolla kuvailla kaikkia syitä, miksi maailmamme on nykyään niin suuressa turbulenssissa. Samaan aikaan yritämme ymmärtää koko ajan kehittyvän teknologian suoraviivaisia ja lisääntyviä syitä ja seurauksia. Viittaan esityksessäni tähän viitekehykseen, samoin kuin joihinkin teknologiaa koskeviin tapaustutkimuksiin tämän päivän bisnesmaailmasta.

#002: Mitkä ovat suurimmat ja/tai merkittävimmät teknologiatrendit, joihin meidän olisi syytä varautua?

Ehkä suurin trendi kaikessa teknologialiiketoiminnassa tällä hetkellä on jo monien tunnistama digitalisaatio.

“Software is eating the world” on kliseinen fraasi, jonka ensimmäisenä sanoi ääneen pääomasijoittaja Marc Andreessen. Fraasia on käytetty monissa teknologiaa käsittelevissä esityksissä, kun on haluttu kuvata, miten suuri osa maailmastamme tarvitsee toimintaansa digitaalista informaatiota.

Maailma on taistellut vaikutusten kanssa jo jonkin aikaa - kysy vaikka televisio-, musiikki- ja mediabisneksiltä, millaista oli 2000-luvun alussa, Napsterin aikoina. Tänään sama ilmiö ryömii aloille, jotka uskoivat olevansa immuuneja digitaalisten innovaatioiden häiritseville voimille.

Otetaan vaikka moottoriajoneuvot: esimerkiksi Tesla on monin tavoin enemmän tietokone kuin auto. Auton toimintoja voidaan manipuloida koodiriveillä sen sijaan, että rasvaiset kädet varustavat auton uusilla mekaanisilla osilla.

Ja pidimmepä siitä tai emme, kehittävät jotkut synteettisen biologian yritykset laboratoriossa kasvatettua naudanlihaa ja geneettisesti paranneltuja superhedelmiä.

Tämä tarkoittaa, että biologia itsessään muuttuu ohjelmistoteollisuudeksi, missä biologisia tuotteita ja DNA:ta voidaan suunnitella tietokoneilla. Seuraava Bill Gatesin kaltainen ohjelmistomiljardööri voikin hyvin olla bioinsinööri.

Tällainen ilmiö, jossa laskeminen ja ohjelmistot sulautetaan fyysiseen maailmaan, on tulossa monille aloille. Esimerkkejä tällaisista aloista ovat vaateteollisuus, ilmailutekniikka, ruoka ja juoma, laitebisnes jne. Jokainen CEO alasta riippumatta kohtaa haasteita, joita digitalisaation vaikutusten joukossa navigoiminen aiheuttaa.

Lähes kaikki muut isot trendit - kuten alustatalous, joukkoistaminen, hajauttaminen, lohkoketjuteknologia, tekoäly, täydennetty ja virtuaalitodellisuus sekä digitaalinen valmistus - ovat kaikki tämän isomman digitalisoitumisilmiön osia.

Palaan vielä ensimmäiseen kysymykseen: digitalisaation mahdollistaa sen perustana olevat eksponentiaaliset parannukset tietojenkäsittelyn kapasiteetissa.

#003: Mitkä asiat teknologisessa kehityksessä ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan eniten viimeisten vuosien aikana?

Viime vuosina tietyillä avainalueilla on nähty kohtuullisen äkillinen ja disruptoiva kehityksen vauhti. Näitä alueita ovat mm. tekoäly (AI), droneteknologiat, 3D-printtaus ja itsestään ajavat autot.

Otetaan esimerkiksi tekoäly. Viime vuosina on äkillisesti kiinnostuttu tietynlaisista AI-tekniikoista, kuten syväoppimisesta. Syväoppiminen on osa laajemman tekoälyperheen yhtä osaa, koneoppimista. Se on itse asiassa lähes 70 vuotta vanha matemaattinen tekniikka, josta on puuttunut tärkein ainesosa: data. Kun big datan määrä on viime vuosina kasvanut, on koneoppimisen asiantuntijoilla nyt laaja datakokoelma.

Tätä tarvitaan, jotta voidaan opettaa algoritmejä tekemään tiettyjä asioita eri alueilla.

Nyt tekoälyt tekevät kaikkea: ne auttavat lääkäreitä diagnosoimaan syövän ja ajavat autoa, ne toimivat tutkintatehtävissä asianajajien avustajina paremmin kuin ihmiset ja valvovat monimutkaisia jäähdytysjärjestelmiä, joita esimerkiksi Google käyttää jäähdyttääkseen palvelinkeskuksiaan. Ja paljon muuta.

Vaikka nämä läpimurrot eivät ole radikaalisti muuttaneet liiketoimintaa yhdessä yössä, ovat ne pakottaneet meidät miettimään, miten organisaatiomme pystyvät käsittelemään edessä olevia muutoksia.

Tekoälyn myötä ihmistyöntekijät ponnistelevat oppiakseen uusia työtapoja. Toiminnot pitää sopeuttaa uusien ohjelmistotoimijoiden kanssa työskentelemiseen. Pelot siitä, että tekoäly korvaisi ihmistyöntekijät kokonaan ovat liioiteltuja. Todellinen haaste on siinä, miten opimme integroimaan järjestelmät maailmaamme ja työskentelemään uusien työkalujen rinnalla (samaan tapaan kuin lääkärit työskentelevät tekoälyn diagnosointityökalujen kanssa).

On syytä huomioida, että lähes jokaisen ison trendin kohdalla (kuten kuskittomat autot ja dronet) päihittää teknologian ympärillä käyty hehkutus sen todelliset mahdollisuudet. Tämä pätee myös tekoälyyn. On hyvin mahdollista - ja ehkä jopa todennäköistä -, että vastassa on vielä isoja pettymyksiä ja kasvavaa skeptisismiä erilaisten teknologioiden toiminnallisuutta kohtaan.

Ainakin siihen asti, kunnes todella näemme niiden perinpohjaisesti muokkaavan maailmaamme dramaattisin tavoin. Edessäpäin on silti isoja teknologisia haasteita.

Joka tapauksessa viime vuosien kehitys on laajasti muuttanut ajattelua siitä, millaisia muutoksia on tulossa. Päättäjät ja johtajat ovat heräämässä tajuamaan, että tämän päivän (ja huomisen!) maailma ei ole lainkaan samanlainen kuin maailma oli vielä kymmenisen vuotta sitten. Se tarkoittaa, että monet organisaatiot ja instituutiot ovat ison työn edessä.

Kun uusia teknologioita integroidaan toimintaan, pitää kehittää myös toimintatapoja, sääntöjä ja riskinhallinnan protokollaa. Ennen kuin kuskittomat taksipalvelut tai drone-tavarakuljetukset voidaan laillistaa, pitää voida luottaa siihen, etteivät robottiautot tapa ihmisiä tai dronet putoile taivaalta. Käytäntöjen pitää olla selvinä, jottei uusia teknologioita käyttöön otettaessa aiheuteta haittaa kenellekään.

Tällä kaikella on merkitystä, koska yhteiskuntamme on parhaillaan radikaalissa myllerryksessä. Tämä tuntuu poliittisessa ilmapiirissä, valtavasti muuttuvissa liiketoiminnallisissa ympäristöissä ja kohtaamissamme ekologisissa onnettomuuksissa. Ja iso osa mylleryksestä johtuu nopeasta teknologisesta muutoksesta. Vaikka iso osa ongelmien syistä on uusissa teknologioissa, ovat teknologiat myös ainoa kunnon ratkaisu ongelmien korjaamiseen.

Lopulta kyse on siitä, miten ihmiset käyttävät näitä työkaluja.

Jos yhteiskunta haluaa selvitä edessä olevasta turbulenssista - joka jo on täällä -, tulee meidän etsiä parhaat tavat uusien teknologioiden vastuulliseen ja eettiseen käyttöön ottamiseen. Ja kun otetaan huomioon, mikä on liiketoimintajohtajien rooli maailmassamme, ovat he etulinjassa varmistamassa, että rakennamme sellaista tulevaisuutta, jonka osa haluamme olla.