Katso kaikki kirjoitukset

Tapaan työssäni paljon erilaisia asiakkaita ja omien kokemusteni mukaan vaikuttaa siltä, että mitä paremmin digitalisaation merkitys liiketoiminnassa on sisäistetty, sitä paremmat ovat yleensä tuloksetkin.

Samanlaisia ajatuksia viljellään myös McKinsey Digitalin "A winning operating model for digital strategy" -raportissa, jossa esitellään menestyneitä yrityksiä yhdistäviä tekijöitä. Raportista inspiroituneena kokosin viisi vinkkiä, joita toteuttamalla yrityksellä on parhaat mahdollisuudet piestä kilpailijat ja mennä omia menojaan liiketoiminnan kilpajuoksussa.
 

LUE MYÖS ► Q&A: Missä olet, digitalisaatio? Petteri Poutiainen haastattelussa YLE Puheella
 

1 - Minimoi sählääminen

Digitalisaatiosta puhuttaessa keskitetään huomio edelleenkin liian usein vain teknologiaan. Aika usein unohtuu, ettei teknologia itsessään auta mitään, vaan olennaista ovat etenkin yrityksen toimintamallit ja prosessit. Digitalisaation hyödyt kun pääsevät esille vasta, kun toiminnot ja prosessit tukevat teknologian käyttöä.

Digitalisaatioon on tehty vuosien varrella paljon panostuksia. Väitän silti, että loppujen lopuksi on aika vähän perinteisten toimialojen yrityksiä, jotka ovat merkittävästi pystyneet kasvattamaan liikevaihtoaan tai tehostamaan työn tuottavuutta digin ansiosta.

Syy tähän on se, etteivät prosessit ja toimintatavat tue riittävästi digitalisaatiota. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että työpaikoilla sählätään liikaa ja aikaa kuluu hukkaan, kun asiat ovat hukassa, järjestelmiä ei osata käyttää ja vikoja korjaillaan. Tietoa ja asiaa tulee niin paljon eri suunnista, ettemme enää pysty hallitsemaan sitä kaikkea.  

Esimerkiksi Ammattiliitto Pro on tutkinut sähläämistä työpaikoilla ja arvioi pari vuotta sitten sähläysasteen vaihtelevan toimialoittain jopa 35 ja 55 prosentin välissä. Pelkäänpä, etteivät nuo luvut ole tähän päivään mennessä laskeneet - tai että ne ovat jopa kasvaneet.

Onkin kiistämätön asia, että digitalisaation myötä myös muun tekemisen tulee muuttua. Kysymys kuuluu, että miten?
 

LUE MYÖS ► 84 % digitaalisista transformaatioista epäonnistuu. Miksi?
 

2- Uskalla kokeilla - ja skaalata

Ensin pitää hieman taputella meitä suomalaisia selkään: muutosta on jo nyt tapahtunut paljon ja halukkuus muuttua on ainakin Euroopan mittakaavassa korkea. Ei voi siis mitenkään väittää, että olisimme takamatkalla muiden maiden digitalisointitahtiin verrattuna.

Olemme historiassa menestyksekkäästi digitalisoineet erityisesti yritysten takapihojen järjestelmiä, kuten valmistuksen tai toimitusketjun hallintaa. Tässä olemme reippaasti esimerkiksi amerikkalaisia edellä.

Missä emme kuitenkaan ole onnistuneet yhtä hyvin ovat ns. etupihan prosessit - eli ne tuotteet ja palvelut, joissa yritys kohtaa asiakkaan tai muut sidosryhmät. Tähän on onneksi havahduttu ja vuonna 2019 vallitsee myös Suomessa vahva kokeilukulttuuri, jossa uskalletaan testata uusia asioita piloteilla ja kokeiluilla.

Kokeilukulttuurin ydinhaaste on kuitenkin se, että monet asiat jäävät vain kokeilun asteelle. Se on ymmärrettävää: Vaikka pilotti on helppo laittaa kasaan, on digitalisaation laajempi hyödyntäminen jo vaativampaa. Eli kun kokeilu todetaan toimivaksi, pitäisi se skaalata ja muuttaa yrityksen toimintaa laajemmassa mittakaavassa. Tämä ei onnistu ilman vahvaa muutosjohtamista - jota kuitenkin pitäisi löytyä, sillä onnistuneen kokeilun skaalaaminen koko yrityksen toimintaan vaikuttaa siihen, miten yritys tekee jatkossa rahaa.

Yritysten pitäisikin laatia selkeä strategia siihen, miten skaalautuminen ja uusien digitaalisten toimintatapojen ja prosessien jalkauttaminen käytäntöön tapahtuu. Tämä kaikkien digiloikkien isoimpia haasteita, joka on kaikkien yritysten johdon ydinkysymyksiä jopa seuraavan parinkymmenen vuoden ajan.

LUE MYÖS ► Juho ja suklaatehdas — Mihin Fazer tarvitsee digijohtajaa? 🍫🤖
 

3 - Varmista kilpailukyky nopeasti muuttuvassa markkinassa

On siis selvää, että ketterä ja dynaaminen kulttuuri ovat avaimet menestykseen. Ei kuitenkaan riitä, että vain työntekijät on valjastettu tähän ketteryyteen: oikeanlaista dynamiikkaa pitää löytyä myös valituista työkaluista ja järjestelmistä. Ne kun auttavat innovoimaan ja toimeenpanemaan tehokkaampia toimintatapoja.

Yksi digitalisaation suurimmista hyödyistä lienee, että se mahdollistaa samanlaiset kilpailumahdollisuudet niin pienille kuin suurillekin yrityksille. Aikaisemmin kun työkalujen ja järjestelmien kehittämiseen oli varaa vain suurilla yrityksillä.

Digitaaliset alustat ovat viime vuosina kehittyneet hurjaa vauhtia. Onkin sulaa hulluutta törsätä rahaa yksittäisiin ohjelmiin ja järjestelmiin, kun yksi digitaalinen alusta voi hoitaa samat asiat - paljon vähemmällä sähläyksellä.

Jostain syystä varsinkin Suomessa tykätään kuitenkin tehdä yksittäisiä pisteratkaisuja tyhjältä pöydältä koodaamalla. Yleisin kysymys asiakkaillamme vierailevilta amerikkalaisilta onkin: miksi olette tehneet tämän itse? Ongelmaksi pisteratkaisut muodostuvat nimittäin siinä vaiheessa kun asiakkaiden käyttäytyminen tai jokin muu muutos liiketoiminnan suunnassa vaatii nopeasti esimerkiksi integraatioita uusin tietolähteisiin.

Valmiissa alustassa ei ole tätä ongelmaa, vaan siihen voidaan aktivoida uusia kyvykkyyksiä helposti ja nopeasti joskus vain nappia painamalla. Esimerkiksi integraatiot voivat olla täysin valmiina tai niissä voidaan hyödyntää valmiita komponentteja, jolloin niiden tekninen käyttöönotto tapahtuu nopeasti. Vaikka yritystä ei sinänsä kiinnosta teknologia tuotteen takana, luulisi sitä kiinnostava se lisäarvo, joka syntyy siitä, että muutokset tehdään nopeasti ja ovat kierrätettävissä myös muihin tuotteisiin.

Oikeanlaisen alustan valinnalla on siis suora yhteys yrityksen menestykseen. Nopeasti mukautuvan alustan valitsemalla yrityksen on helpompi kohdata markkinamuutoksia, kuin jos sillä on valmis ratkaisu, joka pitää rakentaa erikseen jokaista ratkaisua, tarvetta tai asiakasta varten.

Alustaan liittyy myös se, ettei se vaadi isoja alkuinvestointeja, vaan siihen investoidaan sitä mukaa, kun uusia kyvykkyyksiä halutaan hyödyntää. Tämä on etenkin vasta perustetun yrityksen etu, kun ylimääräistä rahaa ei välttämättä tulvi ovista ja ikkunoista.

LUE MYÖS ► 3 tapaa nostaa oman organisaation innovaatiokyvykkyyttä
 

4 - Valitse oikea ekosysteemi

Alustoja on tietysti monenlaisia ja runsaudenpulassa oikean valinta on vaikeaa. Tässä kannattaakin keskittyä valitsemaan itselle oikeanlainen ekosysteemi. Samoin kuin englantilaisessa sanonnassa todetaan, että no man is an island, ei sitä ole myöskään yksikään yritys. Siksi ekosysteemin merkitystä ei voi vähätellä: se tarjoaa valmiin verkoston, jonka tuella uusien asioiden innovointi ja oman tekemisen markkinointi on moninkertaisesti helpompaa kuin yksinään.

Olennaista alustan ja ekosysteemin valinnassa on se, miten helposti sen avulla pystyy integroimaan omat kumppanit, kuten jälleenmyyjät ja alihankkijat. On luonnollisesti aina nopeampaa ja vaivattomampaa, jos saman alustan voi avata niin omille asiakkaille kuin toimittajillekin. Parhaimmillaan data kulkee alustan avulla yli organisaatiorajojen, mikä mahdollistaa mutkattoman viestinnän.

LUE MYÖS ► Haluatko valloittaa maailman vai Maliskylän? Tee kuten F-secure, ja valitse kumppanisi oikein
 

 5 - Satsaa oikeisiin kyvykkyyksiin

McKinsey Digitalin raportin tavalla myös minä uskon siihen, että yksi menestymisen ajuri on satsaaminen uusiin digitaalisiin kyvykkyyksiin ja liiketoimintoihin esimerkiksi fuusioiden ja yrityskauppojen kautta sen sijaan, että kehittäisivät omaa osaamistaan.

Yritysostot on tästä oiva esimerkki. Jos strategia on viedä yrityksen osaamista aimo harppauksella eteenpäin, voi oikeanlaisesta osaamisesta koostuvan yrityksen ostaminen olla hyvinkin järkevää.

Yksi maamme ja kohta valittavan hallituksenkin suurimmista haasteita on kehittää keinoja kasvattaa uutta osaavaa työvoimaa eri aloille, IT-alan ollessa näistä etunenässä. Tämä on asia, joka koskettaa meistä jokaista - jos ei muuten niin hillitsemällä bruttokansantuotteemme kasvua. Oikean osaamisen löytäminen on haaste kaikille yrityksille, ja siihen olisi syytä löytää ratkaisuja piakkoin tai koko maan kilpailukyky kärsii tulevina vuosina. Tärkeässä roolissa on muun muassa nykyväestön muuntokoulutus, koska emme voi luottaa vain uusien osaajien maahanmuuttoon.

Myös Salesforce yrityksenä on tarttunut haasteeseen ja olemme lähteneet tarjoamaan kaikille avointa koulutusta eturintamassa. Pelillinen oppimisympäristömme Trailhead tarjoaa kaikille halukkaille uuden tavan opiskella tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.

Toinen Salesforcen ratkaisu kyvykkyyspulaan on Salesforce Academy, yritysten riskitön rekrytointikanava ja koulutusohjelma, joka työllistää työttömiä IT-alalle.

On kuitenkin yritysten omalla vastuulla kouluttaa oma työvoimaansa riittävällä tahdilla, jotta heidän osaamisensa kohtaa liiketoiminnan tarpeet myös muutaman vuoden kuluttua.


LUE MYÖS ► Jalka pois kasvujarrulta Salesforce Academyssa
 

Oikeat valinnat vievät menestykseen

Siinä ne olivat, viisi vinkkiä menestyksekkääseen liiketoimintaan. Jos tämän haluaisi kiteyttää, voisi menestyvän yrityksen strategiassa olla kirjattuna seuraavat asiat: sijoitetaan oikeanlaiseen osaamiseen ja kyvykkyyksiin, ja tavoitellaan kaikessa tekemisessä nopeutta ja ketteryyttä.

Kaikki edellä mainitut asiat eivät ehkä ole kaikille yrityksille mahdollisia: kaikille yrityksille yritysostojen tekeminen tai fuusioituminen ei ole realistista ja ihmisten kouluttaminen voi viedä liikaa aikaa, on yksi toimiva ratkaisu hankkia nopeutta ja kyvykkyyttä oikeasta alustasta. Näin päästään helpommalla (ja taatusti myös halvemmalla) kuin uusia ihmisiä palkkaamalla, ja samalla päästään osaksi isompaa ekosysteemiä.

Kiinnostaisiko sinua liittyä meidän ekosysteemiimme?
 

 

LUE MYÖS:

► Asiakkaidemme Salesforce-kokemuksia

► Miten teknologia muokkaa tulevaisuuden bisnestä?

► 5 merkkiä, joista tiedät ettei organisaatiosi selviä digimuutoksesta

► Podcast #001 — Vieraana Anna Salmi, CCO, Stockmann 🎙️🤖 "Vaikeinta on vanhasta luopuminen"

► Q&A: Aaron Frank - Miten teknologian trendit muokkaavat huomispäivän bisnestä?