Q&A-haastattelussamme vastaajan penkille istahti tällä kertaa Googlen maajohtajan Antti Järvinen. Hän jakaa ajatuksiaan suomalaisen yritysmaailman tilasta, teknologiaosaamisesta ja Googlen arvoista ja ajattelumaailmasta.
Q: Olet valmistunut Helsingin kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi. Oliko työurasi jo valmistumishetkellä mielessä kirkkaana?
💬 Ei lainkaan. Olen aina ollut utelias ja eteenpäin katsova ja olen luottanut siihen, että elämä tuo tullessaan hyviä juttuja - kunhan tekee itse omat hommat hyvin, muistaa verkottua ja katsoo ympärilleen.
Voisi jopa sanoa, että urani on muodostunut hyvin erilaiseksi kuin mitä olisi voinut ajatella silloin 20 vuotta sitten. Syy tähän on varmaan ollut uteliaisuus ja tietynlainen pelottomuus lähteä mukaan hankkeisiin, joissa on ollut potentiaalia. Olen siinä mielessä onnekas, että olen saanut olla sekä yrittäjänä että palkkatöissä isoissa pörssiyhtiöissä melkein vuoronperään.
Q: Millä perusteella olet valinnut työpaikkasi?
💬 En ole koskaan kaihtanut vastuuta enkä haastetta. Kun tähän lisätään mahdollisuus oppia uutta, niin ne ovat olleet kantavat teemat. Olen aina halunnut katsoa, missä voin kantaa vastuuta ja tarjota omaa osaamista. Totta kai on aina muiden arvioitavissa, millainen match se oma osaaminen on kulloiseenkin positioon.
Minulle on ollut jo nuoresta asti luontaista hakeutua johtotehtäviin. Olen jollain tapaa nauttinut siitä, että olen saanut olla johtamassa asioita. Aika varhaisessa vaiheessa oivalsin myös sen, että johtamisessa on parasta se, kun pystyy auttamaan muita ja tekemään muiden kanssa duunia. Olen sillä lailla onnekas, että olen saanut tehdä duunia hyvien tiimien ja mahtavien ihmisten kanssa koko työurani - jo kauan aikaa ennen kuin alettiin puhua tiimien merkityksestä ja siitä, että autoritäärinen johtaminen on murtumassa.
Q: Millainen yritys Google on?
💬 Googlen perustajat Larry Page ja Sergei Brin ovat vahvasti vaalineet yrityksen kulttuuria ja arvoja, joilla sitä on viety eteenpäin ja jotka ovat kantaneet tähän päivään asti. Seula, jolla ihmisiä rekrytoidaan sisään, on tiukka. Yksi asia, mitä rekrytoinneissakin testataan on kulttuurin yhteensopivuus eli että rekrytoitava ihminen istuu kulttuuriin.
Vauhti on nopea, ja ihmiset ovat hyvin oma-aloitteisia ja itseohjautuvia. On poikkeuksellista, että näin isoksi kasvanutta yhtiötä voidaan johtaa ketterästi ja matalalla hierarkialla. Kaikki ovat sisällä siinä, että elämme jatkuvassa muutoksessa ja meidän pitää koko ajan olla parempia ja innovoida. Innovaatio ei tarkoita pelkästään tuoteinnovaatiota, vaan innovaatiota prosesseissa, työskentelytavoissa, siinä, miten viemme asioita asiakkaille ja miten me kommunikoimme asioista jne.
Q: Millainen asema Suomella on Googlen globaalissa konsernissa?
💬 Meillähän on markkinan kokoon nähden poikkeuksellisen hieno asema. Jos lähdetään Suomesta, niin meillä on Haminassa data center, joka on meille lähes miljardin euron investointi. Se on kapasiteetiltaan ja kyvykkyyksiltään edistyksellisin data center Yhdysvaltojen ulkopuolella. Se on hieno asia Suomelle ja on ruokkinut myös Suomen talouteen data center -investointeja olemalla täällä edelläkävijä.
Suomessa ja Pohjoismaissa kuluttajilla on korkea e-intensiteetti eli osaaminen hyödyntää ja käyttää teknologiaa, älypuhelimia ja niihin liittyviä palveluja. Tämmöisissä markkinoissa on kiva toimia, koska olemme tietyllä tapaa edelläkävijöitä.
Q: Miten kuvailisit Googlen menestyksen avaintekijöitä?
💬 Menestyksen avaintekijät liittyvät varmasti ihmisiin. HR-johtajamme Eileen Naughton on sanonut, että Google on kolmea asiaa: ihmisiä, hyvää koodia ja softaa sekä data centereiden mukanaan tuomaa tietojenkäsittelykapasiteettia. Ne menestyksekkään teknologiayhtiön menestyspalikat.
Ihmiset ovat keskiössä siinä, miten pystymme jatkuvasti innovoimaan ja kehittämään sellaisia tuotteita ja palveluita, joita kuluttajat haluavat käyttää aktiivisesti. Ja että B2B-puolella asiakkaidemme pitää kokea, että heidän kannattaa adaptoida liiketoimintaansa meidän teknologiaamme, tuotteitamme ja ratkaisujamme.
Q: Totesit eräässä Markkinointi & Mainonta -lehden haastattelussa, että jokaisen googlelaisen pitää toimia kuin omistaja ja ajatella kuin yrittäjä. Ovatko teidän työntekijänne valmiita tällaiseen?
💬 Meille ei pääse töihin, jos ei ole. Tämä tulee testattua jo rekrytointivaiheessa. Niin sanottu accountability on korkea jokaisella ihmisellä. Asetamme ketterästi tavoitteita ja mittareita työlle, jota teemme - niin yksilö-, tiimi- kuin segmentti- tai tuotelinjatasollakin. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja mittareihin on tosi kovaa ja ihmiset tekevät yleensä sen yli ja todella ajattelevat, mikä on parasta Googlelle, asiakkaille ja markkinalle. Usein ajattelemme ensin, mikä on parasta kuluttajalle tai asiakkaalle, ja vasta sen jälkeen, mikä on parasta yhtiölle. Uskomme, että pitkässä juoksussa se, että ajattelemme ensin kuluttajaa ja asiakasta, maksaa itsensä takaisin.
Q: Työntekijänne saavat käyttää 20 prosenttia työajastaan sivuprojekteihin. Mitä se käytännössä tarkoitata ja miksi Google antaa työntekijöilleen tällaisen vapauden?
💬 Meillä luotetaan ihmiseen ja työntekijöihin. Toinen perustajistamme on lanseerannut sanonnan: “Innovaatio voi tulla mistä vaan.” Tämä 20 prosentin malli on synnyttänyt mm. Gmailin ja Cardboardin. Suomessa se on synnyttänyt ainakin yhden kirjan sekä yhteistyön, jossa on viety asioitamme yliopistojen digitalisaatiota ja teknologiaa käsitteleviin opinto-ohjelmiin.
Se saattaa synnyttää monenlaisia ja monimuotoisia hankkeita, kuten hyväntekeväisyyteen liittyviä asioita. Yksi keskeinen ohjenuora yhtiön matkalla on ollut se, että halutaan tehdä hyvää. Suomessa ollaan muun muassa autettu työttömiä maahanmuuttajia työllistymään ja adaptoitumaan yhteiskuntaan.
LUE MYÖS ►Ohana for Ghana - Salesforce vapaaehtoistyö
Q: Miten sinä johtajana varmistat, että Google Suomen työntekijöillä on oikeasti mahdollisuus toteuttaa tällaisia sivuprojekteja?
💬 Minun ei tarvitse edes varmistaa sitä, koska se on niin syvällä kulttuurissa, toimintatavoissa ja tekemisessä. Kun ihminen löytää itselleen hankkeen, niin hän tulee kertomaan, että haluaa tehdä sitä. Meillä on myös foorumi, jossa työntekijät markkinoivat toisilleen omia 20 prosentin hankkeitaan ja kyselevät, jos joku haluaa lähteä projektiin mukaan. Aika moni projekti on sen kokoinen, ettei sitä pysty yksi ihminen viemään eteenpäin. Näiden hankkeiden ympärille syntyy näin omia virtuaalitiimejä.
Q: Oletko itse ollut mukana jossain mielenkiintoisessa projektissa?
💬 Olen pyrkinyt allokoimaan suomalaiseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen omaa aikaa enemmän kuin työrooliin kuuluisi. Katson asiaa liiketoiminnan johtamisen vinkkelistä ja pyrin löytämään rajapintoja, joissa voin olla suomalaiselle elinkeinoelämälle hyödyksi. Me olemme ja pieni maa ja pieni kansa, ja kaukana Pohjoisessa. Meillä on kuitenkin hyvää osaamista ja olemme aina olleet vientivetoinen talous. Olen yrittänyt omalta osaltani ruokkia keskustelua, miten voisimme pärjätä vielä paremmin.
Q: Mitä kaikkea Google tekee Suomessa?
💬 Kaiken ytimessä on meidän kuluttajille tarjoamamme palvelut. Suomenkielinen hakukone on itse asiassa ollut yksi ensimmäisistä vieraskielisistä hakukoneistamme. Google Maps on palvelu, jolla on globaalisti yli miljardi käyttäjää. Gmaililla on tosi paljon käyttäjiä Suomessa. Chrome on Suomen suosituin internetselain kuluttajien keskuudessa. Eli valtava määrä tuotteita ja teknologiaa.
Yrityskentässä olemme enemmän keksittyneet kolmeen eri osa-alueeseen: Ensimmäinen on peliteollisuus. Olemme partneroituneet peliteollisuuden pelikehittäjien kanssa ja katsomme, miten voimme auttaa suomalaista peliklusteria menestymään kansainvälisessä kilpailussa. Toinen iso asiakassegmentti meille on suomalaiset vientiyhtiöt, jotka haluavat johtaa omaa kansainvälistä liiketoimintaansa Suomesta käsin. Kolmas iso klusteri on vähittäiskauppa, joka elää tällä hetkellä tässä globaalissa kilpailussa historiallista murrosta. Haluamme omalta osaltamme olla auttamassa siinä, ettei Amazon ole viemässä täältä pois suomalaista vähittäiskauppaa.
Satsaamme myös koulutushankkeisiin. Meille on tärkeää, että yhteiskunnan tasolla käydään keskustelua siitä, millaista tulevaisuuden työ on ja miten työvoimarakenteen muutos digitalisaation edetessä heijastuu suomalaiseen talouteen. Olemme itse mukana eri tasoilla erilaisissa koulutushankkeissa. Haluamme myös käydä aktiivisesti käydä keskustelua lainsäätäjien, virkamiesten ja poliitikkojen kanssa siitä, millaisia ratkaisuja meidän pitäisi Suomena tehdä.
Pisteenä i:n päällä on tietysti jo aikaisemmin mainitsemani data center. Meillä on siellä tarjolla paikallinen pilvi suomalaisille yhtiöille.
Q: Miten paljon paikalliselle datalle on käyttöä? Haluavatko suomalaiset yritykset säilyttää dataansa nimenomaan Haminassa vai onko sillä väliä?
💬 Sillä on merkitystä julkishallinnon toimijoille ja tietyille viranomaissääntelyn piirissä oleville yrityksille, kuten pankkiklusterille. Muille se on ehkä enemmän tunnekysymys. Jotkut yhtiöt ovat linjanneet, että he haluavat säilyttää datansa Suomessa. Näemme kuitenkin, että isot suomalaiset johtavat yhtiöt ovat säilyttäneet dataansa isossa kansainvälisessä pilvessä. Jos se halutaan tuoda Suomeen, voi kyse olla latenssista ja siihen liittyvistä tietyistä varmuustekijöistä sekä operoinnin helppoudesta. Siksi paikallinen presenssi on tosi tärkeää.
Q: Miten Haminan datakeskuksen vaatima energia tuotetaan?
💬 Lanseerasimme hiljan sopimuksen kolmen tuulivoimapuiston kanssa ja ostamme niiden kaiken tuotannon. Googlelle on tosi tärkeää, että data center pyörii uusiutuvalla energialla. Ne kuluttavat paljon sähköä ja kapasiteettivaade on iso. Taidamme globaalisti olla maailman suurin uusiutuvan energian ostaja tällä hetkellä. Tähän asti olemme tuoneet sähkön länsipuolelta rajan takaa ja nyt on hienoa, että saamme sen kotimaisista tuulivoimapuistoista.
Q: Mediatalot syyttävät usein Googlea mainoseurojen viemisestä. Millaista yhteistyötä Google tekee suomalaisten tai pohjoismaisten mediayhtiöiden kanssa?
💬 Teemme mediayhtiöiden kanssa monimuotoista yhteistyötä ja omalta osaltamme tähtäämme siihen, että se olisi koko ajan parempaa ja rikkaampaa. Meille on todella tärkeää, että journalismi pysyy elinvoimaisena ja sananvapaus voi hyvin tässä nykyisessä ympäristössä.
Mainoseurojen poissiirtymisen taustalla on se, että kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut. Me kaikki olemme nähneet, miten television katselu on vähentynyt, kun on alettu katsoa online-videoita mobiilipäätelaitteista. Kulutamme uutiset sähköisistä päätelaitteista, aiemmin ne luettiin lehdestä.
Tästä on siis kyse siinä, että mainosrahat ovat siirtyneet sähköiseen kanavaan. Se on tietysti ollut mediataloille vaikea polku, koska ne eivät ehkä ole kyenneet uusiutumaan riittävän nopeasti. Me olemme halunneet omalta osaltamme olla auttamassa teknologisilla ratkaisuilla, että kustantajat pärjäävät paremmin tässä muuttuvassa ympäristössä. Demokratian ja internetin tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että tiedonvälitysmekanismimme toimivat hyvin ja sananvapaus säilyy.
Q: Mikä on mielestäsi tekoälyn etiikan suurin ongelma?
💬 Voisin kysyä, että onko tekoälyn etiikassa vielä nähty suurta ongelmaa? Selväähän on se, että tekoälyn etikan ongelmat voisivat alkaa kulminoitua siihen, jos se alkaisi vaikuttamaan yleiseen turvallisuuteen, ihmisten koskemattomuuteen, yksityisyydensuojaan, ihmisoikeuksiin tai kansainvälisten normien ja lainsäädännön noudattamiseen. Uhkakuvat liittyvät varmaan tällä hetkellä tällaisiin asioihin.
Meillä Googlella on selkeä ohjeisto, jonka toimitusjohtajamme Sundar Pichai julkaisi kesäkuun alkupuolella. Tärkeitä asioita siinä ovat muun muassa se, että hyödynnämme tekoälyä eettisesti kestävällä tavalla emmekä lähde sellaisiin hankkeisiin, joissa edellä mainitsemani asiat saattaisivat vaarantua.
LUE MYÖS ► Mitä tekoäly on?
Q: Olette tehneet tutkimuksen, jossa kartoitettiin suomalaisten suuryritysten digitaalisia valmiuksia. Tämän tutkimuksen mukaan puolella kotimaisista yrityksistä on datastrategia. Miten näitä tuloksia pitäisi tulkita: ollaanko Suomessa hyvässä jamassa vai pitäisikö olla huolissaan?
💬 Kyllä meidän pitää ehdottomasti olla huolissaan Suomessa. Meillä on korkea teknologiaosaaminen ja muistaakseni eniten valkokaulustyöläisistä insinöörejä suhteessa työssäkäyvään väestöön muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Silti tuntuu, että fokus on pitkälti niin sanotuissa takapihan teknologioissa: Olemme hyviä logistiikkakeskusten, prosessien ja toiminnanohjausjärjestelmien kanssa sekä automatisoimaan tehtaitamme. Mutta kuluttajarajapinnassa suomalaiset yritykset ovat olleet luvattoman heikkoja: olemme huonoja rakentamaan sellaisia sähköisiä palveluja ja tuotteita, joita suomalaiset kuluttajat haluavat käyttää ja joiden käyttämisestä kuluttajat nauttivat.
Näiden palvelujen pitäisi ruokkia ja luoda kasvua yhtiöiden liiketoiminnalle. Kun mietitään suomalaisten yritysten kansainvälistymistä sähköisten tuotteiden ja palveluiden avulla, olisi ensiarvoisen tärkeää asettaa rima piirikunnallisten sijasta kansainväliselle kentälle.
LUE MYÖS ► Digitalisaatio vaatii osaavia työntekijöitä — mutta mistä osaaminen kaivetaan?
Q: Tuleeko sinulle mieleen jotain suomalaista yritystä, joka olisi osannut poimia kultajyviä erilaisista yhteistyökuvioista?
💬 Ensinnäkin jokaisella yrityksellä pitäisi olla jo edellä mainitsemani takapihan strategian lisäksi etupihan strategia, asiakkaat. “Tunne asiakkaasi” on tärkeä asia ja siinä esimerkiksi Salesforce on hyvä: olette kehittäneet maailmanluokan työkalun asiakkuudenhallintaan ja asiakkaiden arvon ymmärtämiseen.
F-Secure on on hieno esimerkki suomalaisesta yrityksestä, joka on hyödyntänyt Googlen ja Salesforcen yhteistyötä, jossa Salesforce pystytään sovittamaan yhteen Google Analyticsin kanssa. He hankkivat lisää kannattavia asiakkaita kansainvälisiltä markkinoilta niillä kyvykkyyksillä, joita meidän teknologiamme tarjoavat. Uskon vahvasti, että yhteistyö näkyy heidän myyntiluvuissaan ja pörssikurssissaan.
LUE MYÖS ► Haluatko valloittaa maailman vai Maliskylän? Tee kuten F-Secure, ja valitse kumppanisi oikein
Q: Mitä suomalaisten yritysten pitää tehdä eri tavalla kuin ennen?
💬 Niin kuin sanottu, me suomalaiset olemme tosi hyviä sisäisten prosessien optimoinnissa ja olemme menneet moneen paikkaan se edellä. Nykyaikaisen ja modernin myynnin maailmassa digitaalisella toimintaympäristöllä on valtavan iso rooli ja siinä pitää toimia uusilla malleilla ja kyvykkyyksillä.
Osaaminen on keskeistä: Suomesta puuttuu 7000 - 9000 koodaria, 1000 - 2000 analytiikkaosaajaa sekä muutamia tuhansia myynti- ja markkinointiautomaation osaajia. Ei siis riitä, että meillä muutama yksittäinen yritys tekee myynnin ja markkinoinnin automaatiota hyvin. Meidän pitää saada skaalassa 500 tai 1500 suomalaista yritystä tekemään asiaa hyvin, jotta yritykset voivat tähdätä Suomen rajojen ulkopuolelle ja ne menestyvät myös kotimarkkinassa kansainvälistä kilpailua vastaan.
LUE MYÖS ► Työntekijöiden kouluttaminen – kulu vai investointi?
Q: Nykyään on koulutusohjelmia, rakennetaan työttömien uudelleenkoulutusta ja monin tavoin etsitään uusia tapoja saada uutta työvoimaa näille aloille. Myös teillä on ollut akatemiahaaste. Millaisia kokemuksia siitä on kerrottavana?
💬 Siitä on erittäin hyviä kokemuksia. 85 prosenttia Digital Excellence Academyn läpikäynneistä ihmisistä on työllistynyt joko suoraan asiakasyritysten tai kumppaneiden palvelukseen. Sieltä on syntynyt hyviä osaajia, joille on syttynyt hyvä kipinä kehittää omaa osaamistaan. Mielestäni kaikilla suurilla ja keskisuurilla yrityksillä on resurssit, joilla voidaan uudelleenkouluttaa omia ihmisiä tänä päivänä tarvittaviin taitoihin, tietoihin ja valmiuksiin.
Viittasit aiemmin tutkimukseemme, jossa tutkittiin 150 isoa yritystä ja niiden valmiuksia. Meille oli iso yllätys, millaista teknologiasillisalaattia näissä yrityksissä käytetään. Mielestäni yksi johtamisen keskeisistä kulmakivistä on se, että johto valitsee muutaman avainteknologian, jota käytetään.
LUE MYÖS ► Q&A: Esko Kilpi – Uuden oppiminen on kansalaisvelvollisuus
Q: Millaisia muutoksia uskot suomalaisessa liiketoiminnassa tapahtuvan seuraavan 2 - 3 vuoden sisällä?
💬 Aloitetaan helpoimmasta päästä: verkkokauppa kasvaa. Vähittäiskaupan kasvu kaikissa kehittyneissä markkinoissa tulee tällä hetkellä verkkokaupan kasvusta tai jollain tavalla mobiilipääteavusteisesta ostamisesta. Verkkokauppa kasvaa tällä hetkellä lähteestä riippuen 13 - 20 prosentin vuosivauhtia. Se tarkoittaa sitä, että kaikkien vähittäiskauppaa tekevien yritysten pitää pystyä palvelemaan kuluttajaa mobiilissa.
Toinen iso muutos on se, että automaatio ottaa tekoälyn kehityksen myötä seuraavan hyppäyksen. Se tulee olemaan kiinnostavaa.
Odotan innolla myös, mitä 5G-verkot tuovat tullessaan ja pystyvätkö yritykset ottamaan kaiken hyödyn siitä, että 5G tarjoaa tuhatkertaisen nopeuden 4G-verkkoon verrattuna.
Q: Millaisissa kantimissa suomalainen teknologiaosaaminen mielestäsi on?
💬 Ymmärrys on varmaan tällä hetkellä siellä Powerpointien tasolla. Meillä on korkea teknologiaosaaminen ja paljon hyviä insinöörejä. Mutta meillä on valitettavan vähän sellaisia avauksia, että se osaaminen kääntyisi etupihalle: yritysten myyntiin, markkinointiin, asiakaspalveluun, uusiin palveluihin ja tuotteisiin. Kaikkien yritysten kannattaisi katsoa suomalaista peliteollisuutta: miten ne ovat onnistuneet kehittämään maailmanluokan pelejä sekä miten ne tekevät käyttäjähankintaa.
LUE MYÖS ► Mistä koostuu hyvä asiakaskokemus? 4 tekijää asiakaslähtöisen liiketoiminnan taustalla
Q: Kuinka innovatiivinen pääkaupunkiseudun ekosysteemi on verrattuna vaikkapa Piilaaksoon?
💬 Minusta on ollut hienoa nähdä, miten innovatiivisuus on lisääntynyt koko ajan. Kyllähän meidän start-up-skenemme on ihan eri stanssissa kuin missä meidän isot yrityksemme ovat tällä hetkellä. Kävin juuri Maria01:ssä ja siellä oli hieno meno päällä - pääomasijoittajat ja start-upit yhdessä. Siellä puhutaan uusista asioista ja puhumisen jälkeen mennään ja tehdään. Myös tekemisen tahti on ällistyttävää. Jos se saataisiin kopioitua isoihin yrityksiin, niin olisin paljon positiivisemmalla tolalla siinä, miten meidän isot firmamme pärjäävät.
Q: Mikä on sinusta kaikkein älykkäintä juuri nyt?
💬 Uteliaisuus ja halu oman osaamisen kehittämiseen. Ja se koskee meitä kaikkia.
Jos aihe kiinnostaa laajemmin, suosittelemme kuuntelemaan haastattelun Älyradio-podcastissa SoundCloudista, Spotifysta, Suplasta, Podbeanista tai iTunesista!
Tykkäsitkö tästä? Siinä tapauksessa kokeile myös muita Q&A-artikkeleitamme:
Q&A: Antti Koskelin — Millaista on tulevaisuuden hissimusiikki?
Q&A: Anna Salmi, Stockmann — Mikä on tärkeintä muutosjohtamisessa?
Q&A: Kirsti Laasio, HappyOrNot - Maailma valloitetaan rohkeudella, mutta miten?
Q&A: Antti Merilehto — Millaista tekoälyosaamista Suomessa kaivataan?
Q&A: Tekoäly — Miksi juuri nyt, Richard Socher ja Nicola Morini Bianzino?
Q&A: Aaron Frank - Miten teknologian trendit muokkaavat huomispäivän bisnestä?
Q&A: Missä olet, digitalisaatio? Petteri Poutiainen haastattelussa YLE Puheella
