Suomessa on muutama ihminen, joiden kansainväliset verkostot ovat omaa luokkaansa. Näistä yksi on Peter Vesterbacka – yrittäjä, bisnesmies ja huhujen mukaan myös “pyyteetön toisten verkottaja”. Mies, joka tunnetaan Roviosta, Slushista sekä Tallinna-tunnelin nokkamiehenä. Mutta miten Vesterbackasta tuli tätä kaikkea ja millaisia visioita hänellä on Suomen varalle?
Vesterbacka kävi ruotsinkielisen peruskoulun Porissa, ja oli jo lapsesta asti kiinnostunut teknologioista ja tietokoneista. Kotoa löytyi myös Commodore 64 ja IT-ala tuntui hänelle luontaiselta uravalinnalta.
Vaikka Vesterbacka oli työuransa alkupuolella 1990-luvun laman aikaan, sai hän työpaikan Hewlett-Packardilta. Siellä hän pääsi oppimaan sekä myynnistä että liiketoiminnan kehittämisestä Suomessa, Euroopassa ja Afrikassa.
Ensimmäisen yrityksensä, mobiilikehitysorganisaatio HP Bazaarin, Vesterbacka perusti vuonna 1999. Kipinä ryhtyä yrittäjäksi syttyi, kun mies tajusi, miten paljon mobiilipuolella olisi otettavaa esimerkiksi Yhdysvalloissa – monet asiat kun tehtiin tuohon aikaan ensimmäisenä Suomessa.
- Lähdimme tekemään yhteistyötä start-upien kanssa. Perustimme Suomeen ensimmäisen Bazaarin ja sitten niitä alkoi syntyä ympäri maailmaa kuin sieniä sateella. Teimme noin 600 eri start-upin kanssa yhteistyötä, Vesterbacka kertoo.
LUE MYÖS ► Miten teknologia muokkaa tulevaisuuden bisnestä?
Tavoitteena maailman paras start-up-tapahtuma 🤷
Vuonna 2007 Vesterbacka perusti Connected Day -nimisen yrityksen, joka tarjosi päiväkodeille mahdollisuuden jakaa vanhemmille kuvia lapsista hoitopäivän aikana. Vaikka tämä ei enää tunnu kovin ihmeelliseltä, oli kuvien jakaminen suoraan kännykästä palveluun aikanaan uutta. Vesterbackan mukaan palvelua oli kuitenkin vaikeaa skaalata eikä sitä saatu kunnolla lentoon ulkomailla. Tästä syystä yritys ajettiin alas ja matkaa päätettiin jatkaa toisaalla.
Korporaatiotaustastaan huolimatta on Vesterbacka vahvasti start-up-miehiä. Hän on myös yksi Slushin perustajista.
Ensimmäisessä Slushissa vuonna 2008 oli paikalla 300 ihmistä. Alun perin tarkoitus ei ollut tehdä siistiä tapahtumaa, vaan tavoitteena oli asenteiden muokkaaminen ja muutoksen tekeminen. Perustajat halusivat innostaa ihmisiä start-upeista, koska tuohon aikaan lähes kaikki halusivat töihin valtiolle tai Nokian kaltaiseen isoon korporaatioon.
- Kävin 2007 puhumassa 600:lle TKK:n eli nykyisen Aalto-yliopiston opiskelijoille kasvuyrittäjyydestä, start-upeista ja sen sellaisista. Vaikka vuodesta 2007 ei ole kovin kauan, kuuli moni opiskelijoista ensimmäistä kertaa sanan start-up.
- Kun kysyin yleisöltä, kuinka moni aikoi valmistumisen jälkeen perustaa start-upin tai mennä sellaiseen töihin, nosti 600 opiskelijasta vain kolme kätensä pystyyn.
Jo ensimmäinen Slush kuitenkin onnistui vakuuttamaan ja tänä päivänä se on Vesterbackan sanoin maailman suurin ja paras start-up-tapahtuma.
LUE MYÖS ► Slush-henkinen tarina siitä, mitä kaikkea muuta Salesforce on kuin CRM
Kun vihaiset linnut valloittivat maailman 🐥
Vuonna 2010 Vesterbackalta pyydettiin apua Rovion Amerikan valloitukseen. Tähän mennessä yritys oli ollut olemassa seitsemisen vuotta ja tuotannossa oli ollut jo yli 50 peliä.
Vesterbacka lupautui auttamaan muutaman päivän kuukaudessa. Totuus Rovion ja Angry Birdsien tarjoamista mahdollisuuksista valkeni, kun Vesterbackaa pyydettiin ensimmäistä kertaa yhteiskuvaan teknologiatapahtumassa San Franciscossa.
- Tuolloin ymmärsin, että meillä on mieletön määrä kaikenikäisiä faneja.
Tämän jälkeen Vesterbacka oli valmis lähtemään kokopäiväisesti Rovion kyytiin. Angry Birdsin tavoitteeksi asetettiin kunnianhimoiset 100 miljoonaa latausta, johon kukaan muu Vesterbackan lisäksi ei aluksi ollut uskoa. (Vertailun vuoksi kerrottakoon, ettei mikään peli ollut päässyt vastaaviin lukuihin. Ei edes Tetris, joka oli tuolloin ollut jo 20 vuotta markkinassa.)
Ensimmäisen 12 kuukauden jälkeen pelillä oli jo 50 miljoonaa latausta, mikä oli valtava määrä etenkin tuohon aikaan.
Jouluna 2010 moni sai lahjaksi uuden iPhonen tai Android-puhelimen. Latauksia nasahti 25 miljoonaa.
Maaliskuussa 2011 oli saavutettu mahdoton eli 100 miljoonaa latausta oli koossa.
- Tilasimme pari pulloa samppanjaa, skoolailimme ja sitten taas back to work. Näinhän Suomessa on tapana tehdä, Vesterbacka toteaa.
LUE MYÖS ► Rovio rakensi maailman ensimmäisen brändilisensointialustan Salesforceen
Kiinasta kannattaa ottaa mallia teknologiakehitykseen
Suomen lisäksi Vesterbacka on sukeltanut myös monen muun maan liike-elämään. Hän onkin todennäköisesti yksi parhaita suomalaisia kiinalaisen liike-elämän tuntijoita.
- Kävin ensimmäisen kerran Kiinassa joskus 1990–2000-lukujen vaihteessa. Järjestimme HP Bazaarin aikoihin bazaar campejä – hacathoneja ennen hacathoneja –, jotka kestivät kolme päivää ja kaksi yötä.
Yksi parhaita muistoja bazaar campeistä on Pekingistä, jossa esiintyi myös suomalainen yhtye Kemopetrol.
- Kutsuin yhdessä CCTV:n haastattelussa koko Pekingin konserttiin. Kaikki olivat huolissaan, että koko Peking tulee paikalle. Koko Peking ei tullut, mutta osa tuli, Vesterbacka muistelee.
Jo tuolloin Kiinassa tehtiin mielenkiintoisia juttuja. Viimeisten 8–9 vuoden aikana Vesterbacka on käynyt Kiinassa pari kertaa kuussa.
- Kiinahan on ihan naapurissa. Pekingiin lentää seitsemän tuntia ja Shanghaihin kahdeksan. Suoria lentoja löytyy vähän joka paikkaan.
Vesterbacka muistuttaa, että aasialaisten näkökulmasta Suomi on keskellä Eurooppaa, jopa maailman napa.
- Olemme koko Euraasian sydän ja sydämen tehtävänä on pumpata elinvoimaa koko alueelle. Meillä on siten iso vastuu.
Yleinen mielikuva Kiinasta on se, että he kopioivat kaiken. Todellisuus on kuitenkin tänä päivänä jotain ihan muuta: Kiinassa ollaan länsimaita vuosia edellä monella alalla. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että meidän pitää juosta aika kovaa, jos haluamme pysyä mukana – puhumattakaan siitä, että pääsisimme rinnalle tai ohi.
Osa Vesterbackan suunnitelmaa onkin täten kopioida Kiinasta parhaita teknologioita ja lähestymistapoja.
- Kannattaa käydä paikan päällä tutustumassa siihen, mitä Kiinassa oikeasti tapahtuu. Ei kannata olla vain mediasta ja uutisoinnista syntyvien mielikuvien varassa, Vesterbacka suosittelee.
Mutta onko pakko osata kiinaa, jos haluaa tehdä bisnestä kiinalaisten kanssa? Vesterbackan mukaan ei, mutta hän itse on opiskellut kiinaa kohteliaisuuden vuoksi. Lisäksi hän kuvailee kieltä avaimeksi, jonka avulla on helpompaa ymmärtää kulttuuria.
- Ja nyt on tämä tunnelihankekin, niin onhan se kohteliaampaa pyytää 15 miljardia sijoittajien omalla kielellä.
Teknologiabisneksestä tunnelihankkeeseen
Niin se tunneli, mistä siinä oikein on kyse? Jokainen vähänkin aikaansa seuraava on varmasti jossain törmännyt hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda Helsingin ja Tallinnan välille 20 minuutin tunneliyhteys.
Hurjimmat spekulaatiot ovat epäilleet sen olevan Kiinan kommunistisen puolueen käynnistämä salajuoni. Vesterbacka kuitenkin torppaa salajuoniepäilykset: hanke lähti liikkeelle Vesterbackalle tyypilliseen tapaan hetken mielijohteesta.
- Olin toukokuussa 2016 Latitude59:ssä, joka on Viron vastine Slushille. Juttelimme eräällä dinnerillä tuttujen ihmisten kanssa, että olisi siistiä saada Suomen ja Viron välille parin tunnin laivamatkaa fiksumpi yhteys. Ehdotin sitten, että tehdään sellainen.
Kuinka ollakaan, samassa tilaisuudessa oli paikalla myös Viron ulkoministeri. Välittömään tapaansa Vesterbacka päätti käydä kertomassa tälle, mitä hänen pöytäseurueessaan oli suunniteltu. Ulkoministeri ei tuolloin ottanut suunnitelmia tosissaan, mutta mieli lienee muuttunut aika nopeasti, kun Vesterbacka kumppaneineen pani tuulemaan.
Harva suomalainen on ymmärtänyt, että Vesterbackan projekti on samalla ainoa tunnelihanke.
- Julkista tunnelihanketta ei ole olemassa. He tekivät vain esiselvityksen, mutta se oli siinä. Tämän on liikenneministerikin todennut, Vesterbacka kertoo.
Alusta alkaen hankkeessa on kaksi kiveen hakattua asiaa: budjetti ja aikataulu. 15 miljardin budjettiin on jo saatu rahoitus Kiinasta ja ensimmäisten luotijunien on tarkoitus liikkua 24.12.2024. Vesterbacka painottaa, että vaikka suurin osa rahoituksesta tulee Kiinasta, säilyvät enemmistöomistus ja määräysvalta koko ajan Suomessa.
Kiinalaisen miljardirahoittajan lisäksi mukaan on saatu myös paikallisia yrityksiä, kuten Pöyry (eli nykyinen AFRY), A-insinöörit ja Fira. Vesterbackan mukaan kumppaneita ei ollut vaikea houkutella, vaikka hanke on varmaan tuntunut hullulta.
Asiassa lienee ollut jotain tekemistä Vesterbackan kuuluisilla verkostoilla – jota hänen sanojensa mukaan löytyy lähes kaikista maanosista ja maista. WhatsApp-kontakteista löytyy esimerkiksi sellaisia henkilöitä kuin kolumbialainen supertähti Shakira.
Tallinnan tunneli luo pohjaa Pohjolan Piilaaksolle
Mutta miksi tunneli sitten on niin tärkeä asia? Miten Vesterbacka uskoo sen vaikuttavan pääkaupunkiseudun kehitykseen ja yritysten mahdollisuuksiin?
Itse asiassa kyse ei ole pelkästä infrastruktuurin parantamisesta, vaan koko alueen kehittämisestä. Tavoitteena on yhdistää aluksi Helsinki Tallinnaan, myöhemmin myös Tukholmaan ja Pietariin. Vesterbackan visioissa alueesta tulee vielä maailman kovin talenttikeskittymä.
- Olemme benchmarkanneet paljon Öresundin (Juutinrauman) aluetta. Kun Malmön ja Köpiksen välille tuli kiinteä yhteys, muutti 20 000 tanskalaista heti Skåneen, jossa on halvempaa asua. Myös Skånen alueen työttömyys katosi saman tien, koska kaikki menivät Kööpenhaminaan duuniin.
Jos tätä esimerkkiä verrataan Helsingin ja Tallinnan tilanteeseen, ovat Tallinnan asunnot paljon Helsinkiä halvemmat, samoin palkat ovat matalammat. Vesterbackan arvausten mukaan suomalaisia tuleekin muuttamaan Tallinnaan samat parikymmentätuhatta.
Lisäksi Vesterbacka uskoo tunnelin tuovan ison kasvupiikin väestöön. Tällä hetkellä molempien pääkaupunkien metropolialueella elää noin 2 miljoonaa ihmistä – Vesterbacka arvioi luvun kasvavan seuraavan 10 vuoden aikana lähemmäs 3 miljoonaa.
- Meillä on varaa kasvaa nopeammin ja meidän täytyy pitää huolta, että olemme houkutteleva ja tänne halutaan muuttaa. Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, ettei Suomi ole niin houkutteleva ja virolaisetkin muuttavat takaisin.
Vaikka Vesterbacka kertoo olevansa tyytyväinen aikaansaannoksiin tähän mennessä, on tekemistä vielä paljon jäljellä.
Vuodenvaihteessa 2019–20 työn alla ovat muun muassa ympäristövaikutusten arvioiminen ja yhteistyö Suomen ja Viron hallitusten kanssa. Vesterbackan mukaan on paljon työtä, joka ei varsinaisesti näy missään, mutta se on pakko tehdä. Kaiken kaikkiaan hän on levollisin mielin sen suhteen, että hanke etenee suunnitelmien mukaisesti.
- Meillä on parhaat tekijät ja paras peruskallio tunnelin tekemiseen.
Vesterbacka uskoo, että jonain päivänä tunneli tehdään myös Tukholmaan.
- Kerätään nyt kokemusta, miten tehdään tunneleita nopeasti ja kustannustehokkaasti. Meillä on koko ajan ollut ideana, että Tallinnan tunneli on tällainen proof-of-concept, ja sitten porataan pallo täyteen reikiä.
Bisnestä koulutusviennistä ja opiskelijatuonnista 🎓
Monen muun asian lisäksi myös kyvykkyys- ja talenttiasiat ovat lähellä Vesterbackan sydäntä. Siksi hän on mukana erilaisissa koulutuskuvioissa, kuten viemässä suomalaista varhaiskasvatus- ja opettajaosaamista Aasiaan.
- Suomi on tunnettu siitä, että meillä on maailman paras koulutus ja varsinkin varhaiskasvatuksen puolella olemme ylivoimaisia. Emme Suomessa kunnolla edes tajua, miten hyvä koulutusbrändimme maailmalla on.
Lisäksi Vesterbackaa työllistää Edunation, joka tuo Suomeen ulkomaisia korkeakouluopiskelijoita. Yrityksen tavoitteena on tuoda Suomeen 150 000 opiskelijaa vuoteen 2025 mennessä.
Kuluneen kahden vuoden aikana työn alla on ollut esimerkiksi Migrin oleskelu- ja opiskelulupa-asioihin liittyvien prosessien suoraviivaistaminen ja kehittäminen. Yhteistyötä tehdään lukuisien kotimaisten korkeakoulujen kanssa ympäri Suomea.
Vesterbacka näkee opiskelijatuonnin olevan välttämätöntä koko Suomen kannalta.
- Jos katsomme väestökehitystä Suomessa, niin tarvitsemme lisää maahanmuuttoa. Parasta mahdollista maahanmuuttoa ovat opiskelijat, jotka ovat valmiita maksamaan siitä, että saavat meillä maailman parasta opetusta. Toivomme tietysti, että opiskelijat haluavat myös jäädä Suomeen töihin.
Opiskelijatuonti on paitsi kansantalouden kannalta merkittävä asia, myös kannattavaa bisnestä, jonka avulla pystymme rahoittamaan omaa korkeakoulujärjestelmäämme.
- Esimerkiksi Uusi-Seelanti, joka on suunnilleen samankokoinen talous kuin Suomi mutta todella syrjässä, tekee joka vuosi kolme miljardia liikevaihtoa opiskelulla. Suomessa vastaava luku on tällä hetkellä 2,7 miljoonaa. Olemme yli tuhat kertaa huonompia kuin Uusi-Seelanti, Vesterbacka laskeskelee.
Vaikka raha on Vesterbackan mukaan opiskelijatuonnin pienin hyöty, on se merkittävä työntöapu koko koulutusjärjestelmällemme. Ulkomaisten opiskelijoiden maksamien lukukausimaksujen avulla voimme palkata parempia opettajia ja professoreita ja näin nostaa koulutuksen tasoa. Tästä hyötyvät sekä suomalaiset että ulkomaiset opiskelijat Suomessa.
- Tämä on sellainen win-win-tilanne, että on vaikeaa nähdä, miksi se olisi huono asia.
LUE MYÖS ► Digitalisaatio vaatii osaavia työntekijöitä — mutta mistä osaaminen kaivetaan?
Mikään ei ole mahdotonta
Vesterbackalla on siis Suomelle suuria suunnitelmia. Mutta miltä hän uskoo maamme tulevaisuuden näyttävän kymmenen vuoden kuluttua?
- Kymmenen vuotta on pitkä aika. Ainakin olemme huomattavasti kansainvälisempi maa ja vielä lähempänä Aasiaa. Olemme tapahtumien keskipisteessä, ja aasialaisia ihmisiä ja yrityksiä näkyy huomattavan paljon enemmän.
Itse Vesterbacka uskoo yhä olevansa mukana koulutusbisneksessä, joka hänen mukaansa on
maailman suurin bisnes heti ruokabisneksen jälkeen. Hän asettaa alalle omaan tapaansa ei niin vaatimattoman tavoitteen:
- Jos saisimme koulutusbisneksen markkinaosuudesta sellaiset kymmenen pinnaa Suomelle, niin se olisi sellaiset 300 miljardia vuodessa. Se olisi ihan jees.
Eikä kannata sanoa Vesterbackalle, että tavoite on mahdoton. Se vain innostaa häntä enemmän.
- Olen aina tottunut haastamaan ja kyseenalaistamaan. Jos joku sanoo, että jokin on mahdotonta, on se ihan pakko tehdä.
- Niin kauan kuin ei tarvitse mitään luonnonlakeja rikkoa, yleensä kaikki aina onnistuu.
Tämä artikkeli on lyhennelmä Vesterbackan haastattelusta #Älyradio-podcastissa. Voit kuunnella koko haastattelun Spotifyssa, SoundCloudissa, iTunesissa, Podbeanissa, YouTubessa tai Suplassa.
LUE MYÖS:
► #FutureOfWork: Kaikki on turhaa paitsi insinöörikoulutus — eikä sekään ole kovin tärkeää
► Q&A: Antti Järvinen, Google — Miksi Suomessa keskitytään takapihan teknologioihin?
► Q&A: Jufo Peltomaa – Mitä suomalaisten pitää tietää lisätystä todellisuudesta? 🕶️
► Q&A: Esko Kilpi – Uuden oppiminen on kansalaisvelvollisuus
