Katso kaikki kirjoitukset

Kun digitalisaatio on jo pakko kaikessa liiketoiminnassa, joutuvat päättäjät valitsemaan, mitä digitalisaatiolla ajattelevat ja miten sitä tulisi edistää?

Elämme mielenkiintoista muutoksen aikaa. World Economic Forum kutsuu tätä neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi. Mutta mikä ajassamme on niin merkityksellistä, kun kolme edeltävää teollista vallankumousta muuttivat lähes kaikkien maapallolla silloin eläneiden elämää? Jotta tämä tulisi selvemmin nähtäväksi, on hyvä ottaa pieni katsaus aiempiin teollisiin vallankumouksiin. 

Ensimmäisen teollisen vallankumouksen voidaan katsoa alkaneen höyryvoiman keksimisestä 1700-luvulla. Se toi mukanaan mm. ensimmäiset tehtaat ja rautatiet Englantiin, ja näin kansallinen ja kansainvälinen kaupankäynti tulivat mahdollisiksi. Se toi tullessaan myös organisoinnin ja aikakeskeisyyden käsitteet, kun alunperien junien käyttöön luodut aikataulut siirtyivät teollisuuteen ja yhteiskuntaan laajemminkin.

1800-luvun jälkipuoliskolle asettuva toinen teollinen vallankumous toi mukanaan sähkön, puhelimen ja teräksen. Teollisen massatuotannon voidaan katsoa alkaneen näiden avulla laajemmin muualla Euroopassa ja USA:ssa. 

1900-luvun puolivälin jälkeinen kolmas teollinen vallankumous toi keskuuteemme tietokoneet ja globaalit tietoverkot.

Nyt meneillään oleva neljäs teollinen vallankumous on jo tuonut meille pilvipalvelut, robotiikan, valtavat määrät dataa ja tekoälyn. Ja tämä on vasta alkua. Mutta miksi neljäs teollinen vallankumous on nyt niin merkittävä? 
 

LUE MYÖS ► Q&A: Esko Kilpi – Uuden oppiminen on kansalaisvelvollisuus
 

Digitaalinen vallankumous vaikuttaa kaikkeen liiketoimintaan

Erona aiempiin teollisiin vallankumouksiin on se, että sen mukanaan tuomat teknologiat tulevat skaalautumaan huomattavasti aiempaa nopeammin, koska ne kaikki ovat suoraan yhteydessä toisiinsa. Kuten mm. Risto Siilasmaa onkin todennut, muutos ei enää koskaan tule olemaan niin hidasta, kuin se tällä hetkellä on.

Kaikki tämä on johtanut siihen, että yritysten johtoryhmissä pohditaan ahkerasti näiden muutosten mukanaan tuomia uhkia ja mahdollisuuksia. Asiakkaiden tiedon määrä ja sitä kautta valta ovatkin kasvaneet, odotukset nousseet ja odotukset yritysliiketoimintojen (btob) ja kuluttajakaupan (btoc) välillä hämärtyneet.

Myös osakemarkkinat ovat reagoineet muutoksiin vahvasti. 

Monien uuden teknologian yritysten markkina-arvo on jo perinteisiä toimijoita korkeampi. Esim. Tesla on suurempi kuin Ford, Amazon arvokkaampi kuin kolme seuraavaksi arvokkainta kaupan alan yritystä.  Maailman kymmenen arvokkaimman yrityksen joukossa oli kesäkuussa 2019 seitsemän teknologiayritystä.

Paine siirtyä pohdinnasta toimintaan onkin ilmeinen. 

Tästä syystä yhä useampi yrityksen johtoryhmä on keskustellut haasteistaan myös Salesforcen kanssa. Olemme järjestäneet lukuisia opintomatkoja ja tilaisuuksia niin pääkonttorillamme Piilaaksossa, kuin Euroopassa sekä Suomessa. Yritykset ovat kiinnostuneita niin innovaatioprosesseistamme kuin liiketoimintamallistamme ja arvoistamme, joiden avulla luomme arvoa asiakkaillemme. 

Ja tietysti myös me itse opimme lisää, kun käymme näitä keskusteluja 150 000 asiakkaamme kanssa.  
 

LUE MYÖS ► Haluatko valloittaa maailman vai Maliskylän? Tee kuten F-secure, ja valitse kumppanisi oikein
 

Mitä digitalisaatio tarkoittaa?

Käytämme luonnollisesti omaa teknologiaamme toimintamme mahdollistajana ja olemme kertoneet tästä asiakkaillemme omissa Salesforce on Salesforce -tilaisuuksissamme.

Yleisin johtoryhmiltä kuulemamme kysymys on, miten voisimme digitalisoida liiketoimintojamme? Kysymyksessähän ei sinänsä ole mitään kummallista. Kiinnostavaa onkin kysymyksen taustalla olevat ajattelumallit ja oletukset siitä, mitä digitalisointi on ja miten sitä tulisi edistää?

Voimme yleisesti jakaa ajattelumallit kahteen osaan: digitalisaatiolla joko remontoidaan tai transformoidaan. 

Remontointimielialalla ovat yleensä päättäjät, jotka näkevät neljännen teollisen vallankumouksen teknologiat vain yksittäisinä uusina innovaatioina. He uskovat, että niiden avulla voidaan optimoida nykyisiä liiketoimintaprosessejaan ja palata sen jälkeen taas “normaaliin”. 

Näin ajateltaessa päädytään usein taktisiin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat mahdollisesti vain osaan yrityksestä. Merkittäviä skaalaetuja läpi yrityksen saadaan harvoin. Näiden hankkeiden pääasiallinen tarkoitus onkin usein kustannusten säästö. Jotta toiminnasta ei tulisi puhdasta puolustustaistelua, on näistä hankkeista saatavat hyödyt investoitava transformatiivisempiin hankkeisiin.

Onneksi löydämme perinteisistä suomalaisista yrityksistä enenevässä määrin myös transformatiivisempaa ajattelua. 

Näissä yrityksissä mietitään kokonaan uusia tapoja tuottaa arvoa. Näissä on lähdetty hyödyntämään uusia teknologioita mm. ekosysteemiajattelun kautta ja alettu pohtia, miten voidaan kehittää uusia liiketoimintamalleja omalla toimialalla. 
 

LUE MYÖS ► 84 % digitaalisista transformaatioista epäonnistuu. Miksi?
 

Päättäjä, tue organisaatiosi muutosta!

Yksi asia on varmaa: jokaisen päättäjän, joka haluaa yrityksensä olevan menestyvä vielä kymmenen vuoden päästä, on syytä kehittää ajatteluaan transformatiivisempaan suuntaan. Olisi helppoa, jos pelkkä muutos ajattelumalleissa voisi taata paremman tulevaisuuden. Valitettavasti useimmissa yrityksissä on kuitenkin valtava kuilu ajattelun ja päivittäisen tekemisen välissä.

Jos uusien asiakaskeskeisten innovaatioiden ideointi jo onnistuu, on niiden vieminen skaalautuvina prosesseina yrityksen nykytoimintaan erittäin vaikeaa. Pitkän historian omaavat yritykset kun eivät voi kytkintä painamalla muuttua moderneiksi neljännen teollisen vallankumouksen yrityksiksi – toisin kuin uudet digitaaliset toimijat ovat voineet. Amazon, Uber, Netflix ja Airbnb ovat kaikki voineet rakentaa toimintansa asiakaskeskeiseksi alusta lähtien. Tämä näkyy erityisesti siinä, miten vaivatonta asiointi näiden yritysten kanssa yleensä on.

Jotta perinteiset yritykset voivat lähteä muuttamaan kulttuuriaan ja kyvykkyyksiään, jotka vuosikymmenten aikana “lihasmuistiin” prosesseina ovat syöpyneet, tarvitaan kokonaan uudenlaisia ajattelumalleja.
 

LUE MYÖS ► Q&A: Anna Salmi, Stockmann — Mikä on tärkeintä muutosjohtamisessa?


Olemme asiakkaidemme kanssa oppineet, että yritysten täytyy päättäväisesti sitoutua siirtymään pois remontointiajattelusta. Tähän tarvitaan eteenpäin katsovaa, vaiheittaisen kehittämisen -ajattelumallia ja suunnitelmaa, miten siirtyä tuote- tai palvelukeskeisistä liiketoimintaprosesseista asiakaskeskeisiin. 

Käytännössä tällä tarkoitetaan toimintaa kahden ääripään, remontoinnin ja transformoinnin välillä. Koska kaikkea ei voi muuttaa kerralla, osa liiketoiminnasta jatkaa remontointimentaliteetilla vielä vuosia – pyrkien saamaan lisää tehokkuushyötyjä, joita voidaan uudelleensijoittaa transformatiivisempiin hankkeisiin. Osassa liiketoimintoja voidaan lähteä transformatiivisiin hankkeisiin välittömästi. Näissä tilanteissa yrityksen johdon rooliksi jää rakentaa suunnitelma miten yrityksessä sitoudutaan vaiheittaisen kehittämisen ajatteluun.

Joten kysymys, jota jokaisessa yrityksessä tulisi pohtia, ei ole, miten voisimme digitalisoida liiketoimintojamme, vaan tarkemmin ja kohdistetummin: miten siirrymme remontoinnista vaiheittaisen kehittämisen malliin?
 

Me Salesforcella uskomme tämän tapahtuvan näiden neljän toiminnon avulla:


📎 Asiakaskeskeiset prosessit

📎 Asiakkaita palvelevat työntekijäryhmät yhdeksi tiimiksi

📎 Mahdollisimman yksinkertainen teknologia-arkkitehtuuri

📎 Kyvykkyys havaita poikkeamia ja reagoida näihin reaaliaikaisesti
 

Seuraavassa kirjoituksessani pureudun näistä ensimmäiseen: miten siirrytään tuote-/palvelukeskeisistä prosesseista asiakaskeskeisyyteen?
 

LUE MYÖS:

► Q&A: Aaron Frank - Miten teknologian trendit muokkaavat huomispäivän bisnestä?

► Finanssialan ekosysteemit takaavat nopean toiminnan muuttuvassa maailmassa

► 5 valintaa, jotka vievät kohti menestystä 🚀

► 3 tapaa nostaa oman organisaation innovaatiokyvykkyyttä

► Finnairin transformaatio nousukiitoon – Salesforce toimii siipimiehenä ✈️