![[Vieraskynä] Marketing Cloud vauhdittaa Polestarin matkaa kohti dataohjattua markkinointia](http://www.salesforce.com/content/dam/blogs/fi/2022/polestar-vieraskynä.png)
Miksi toiset yritykset menestyvät, mutta toiset eivät? Syynä voi olla esimerkiksi se, että toiset hyödyntävät tehokkaita innovaatioprosesseja, toiset eivät. Yksi innovoinnissa hyödynnettävistä prosesseista on muotoiluajattelu. Tämä neljän kohdan malli auttaa, kun tavoitteena on löytää uudenlaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja tehdä kasvua. 🔥
Mitä muotoiluajattelu, design thinking, sitten oikeastaan on? Määritelmiä muotoiluajattelulle löytyy yhtä monta kuin määrittelijöitäkin.
Thomas Lockwood, Design Management Instituten entinen hallituksen puheenjohtaja on määritellyt muotoiluajattelun näin:
"Muotoiluajattelu on ihmiskeskeinen innovaatioprosessi, jossa havainnointi, yhteistyö, nopea oppiminen, ideoiden visualisointi, nopea konseptiprototyyppien luominen ja samanaikainen liiketoiminta-analyysi yhdistyvät".
Määritelmien lisäksi muotoiluajattelumallejakin on erilaisia. Yksi malleista on professori Jeanne Liedtkan (Darden Business School) kehittämä neljän vaiheen malli, joista jokainen pohjautuu yhteen peruskysymykseen.
Nämä neljä kysymystä ovat:
Mitä on?
Mitä jos?
Mikä kiinnostaa?
Mikä toimii?
Nyt pureudumme tarkemmin siihen, minkälaisia asioita kysymyksillä on tarkoitus selvittää.
LUE MYÖS ► Ole relevantti markkinointia personoimalla – viisi kysymystä personoinnista
1. Mitä on?
Ensin on ymmärrettävä mitä tapahtuu nyt, jotta voi suunnitella sitä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa.
Siksi muotoiluajattelumallin ensimmäinen kysymys kuuluu: 👉 Mitä on?
Kysymyksen tarkoituksena on sukeltaa syvälle nykytilaan – toisin sanoen ymmärtää paremmin.
Siksi ensimmäisessä vaiheessa paneudutaan nykytilan tutkimiseen ja sen arviointiin. Tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon tietoa, jotta päästään käsiksi ydinongelmaan sekä loppukäyttäjän aitoihin tarpeisiin ja toiveisiin. Mitä enemmän tietoa kerätään ja pureskellaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä on mahdollisuus löytää uusia ratkaisuvaihtoehtoja.
Tämä vaatii sitä, että omista ennakko-oletuksista ja ajatusmalleista luovutaan. Vain näin on mahdollista tarkastella kokonaiskuvaa ikään kuin puhtaalta pöydältä. Tietynlainen tietämättömyyden tila on siis välttämätöntä prosessin onnistumisen näkökulmasta.
Kun tietoa on kerätty, kiteytetään saadut havainnot lopuksi ydinongelmaksi, joka prosessin seuraavissa vaiheissa on tarkoitus ratkaista.
LUE MYÖS ► Voittajatiimi yhdistää erilaiset taustat – Mitä diversiteetti tarkoittaa?
2. Mitä jos?
Kun ensin on tutustuttu syvällisesti nykytilaan, tuotetaan seuraavaksi uusia ideoita ja ratkaisuvaihtoehtoja sen pohjalta, mitä tiedetään nyt. Tarkoituksena on keskittyä ainoastaan mahdollisuuksiin, ei rajoittaviin tekijöihin. Rajoitteisiin keskittymällä päästään yleensä vain lopputulokseen, joka muistuttaa jo olemassa olevia ratkaisuja – ja se ei ole innovoinnin näkökulmasta tietenkään toivottu päämäärä.
Siksi tämän vaiheen yksinkertainen mutta sitäkin tehokkaampi kysymys kuuluu: 👉 Mitä jos kaikki olisikin mahdollista?
Apuna voi hyödyntää esimerkiksi työpajatyöskentelyä, jossa uusia ratkaisumalleja synnytetään ensimmäisessä vaiheessa löytyneiden tietojen, oivallusten ja ongelmien pohjalta. Tarkoituksena on siirtyä laatikon ulkopuolelle, jotta mahdollisimman tuoreita ideoita ja luovia ratkaisuvaihtoehtoja löytyisi – tässä vaiheessa tyhmiä ideoita tai ehdotuksia ei siis ole.
Kun työpajatyöskentely onnistuu, on pöydällä kokonainen kattaus uudenlaisia konsepteja. Niihin päästään pureutumaan heti seuraavassa vaiheessa.
3. Mikä kiinnostaa?
Edellisen vaiheen tuloksena on syntynyt liuta uudenlaisia konsepteja. Nyt jokaiseen niistä on suhtauduttava hypoteesina. Mitä paremmin kaksi ensimmäistä vaihetta on tehty, sitä todennäköisemmin kaikki konseptit ovat varsin päteviä. Siitä huolimatta ihan jokaista niistä ei voi lähteä jatkojalostamaan.
On siis karsittava. Se tapahtuu parhaiten niin, että kaikkien konseptien joukosta valitaan ne, jotka organisaation on mahdollista toteuttaa ja joista joista saadaan eniten arvoa.
Kolmannen vaiheen kysymys siis on: 👉 Mikä kiinnostaa käyttäjää?
Kun kiinnostavimmat kärkikonseptit on valittu, muutetaan ne prototyypeiksi, joita testataan loppukäyttäjillä. Tällä testausvaiheella on suuri merkitys kehitystyön onnistuneessa jalkautuksessa, sillä loppujen lopuksi uudet kyvykkyydet, toiminnallisuudet tai palvelut ovat juuri niin hyviä kuin niiden huonoimmat käyttäjät.
4. Mikä toimii?
Viimeisessä vaiheessa prototyypeiksi muutetut konseptit pääsevät käyttäjien testiin. Testauksen tarkoituksena on kerätä käyttäjiltä palautetta, jolloin ratkaisua voi parantaa iteroimalla. Ensimmäisen iteraation jälkeen testaus toistetaan, kunnes ratkaisu tuottaa arvoa ja on skaalattavissa.
Neljännen ja viimeisen vaiheen ydinkysymys siis on: 👉 Mikä oikeasti toimii?
Ketterä toimintamalli mahdollistaa sen, että ratkaisua voi tarvittaessa säätää lennossa. Ketteryys puolestaan vaatii, että palautetta pyytää säännöllisesti ja että on jatkuvasti avoin nopeallekin muutokselle. Näin toimintaa on mahdollista tehostaa, kustannuksia minimoida ja onnistumista nopeuttaa – kun epäonnistumiset sijoittuvat testauksen ansiosta prosessin alkuvaiheisiin, onnistuneen ratkaisun löytyminen vauhdittuu.
Muotoiluajattelun hyödyt
Entä miksi muotoiluajattelua pitäisi hyödyntää?
Esimerkiksi näiden erinomaisten syiden takia:
- Innovatiivisten ratkaisujen avulla yritys kehittyy ja kasvaa
- Ihmiskeskeinen ja empaattinen toimintafilosofia laajentuu ympäri organisaation
- Kekseliäisyys ja ongelmanratkaisukyky lisääntyvät
- Iterointi juurtuu osaksi organisaation toimintatapaa, jolloin uudet ratkaisut jalostuvat entistä paremmiksi ratkaisuiksi
- Muotoiluajattelun työkaluja hyödyntämällä yhteistyö organisaation sisällä tiivistyy
Kiinnostaako innovaatio? Lataa e-kirja: Innovation and the Customer Experience!
LUE MYÖS:
► Yhä useampi yritys kasvaa tilausmallilla – mistä on kyse?
► Palautteella pääset pitkälle - Näin otat asiakaspalautteen haltuun
► Markkinoinnin mittaaminen muuttui, kertoo State of Marketing -tutkimus
