Taneli Tikka rakentaa Valtion Kehitysyhtiö Oy:n toimitusjohtajana Suomea, joka pysyy tulevaisuudessakin mukana teknologioiden kärkikahinoissa. Osakeyhtiön taseeseen on siirretty parin miljardin varat, ja sen ensimmäiseksi kehitysteemaksi on valittu tekoäly.
Mutta mikä on Tikka miehiään, ja mitä annettavaa hänellä on Vakelle? Ja mikä vielä tärkeämpää: mitä annettavaa Vakella on Suomelle?
Luonne veti tikanpojan yrittäjäksi
Kuusivuotiaana Taneli Tikka ohjelmoi ensimmäisen pelinsä. Etelä-Karjalan Savitaipaleella näppäimistö rapisi, kun ohjelmoinnin parissa työskennellyt äiti näytti Tikalle ja tämän veljelle, miten ohjelmoidaan. Perheen Commodore 64 ja ZX Spectrum saivat kyytiä myös, kun kolmikko pelasi keskenään.
- Tekniikka veti puoleensa, ja opiskelin ohjelmistosuunnittelijaksi ennen kuin parikymppisenä päätin keskeyttää opinnot ja ryhtyä yrittäjäksi, Tikka kertoo.
- Minulla oli taustalla jo toinen tekniikan alan tutkinto, ja koimme kavereidemme kanssa osaavamme tarvittavat asiat niin hyvin, että päätimme perustaa yrityksen. Riskihän oli hirveä: rahoitin osuuteni lainalla, kun kultalusikoita ei ollut kotoa tullut mukaan, eikä varallisuutta muutenkaan kertynyt, Tikka naurahtaa.
IT-kuplan puhkeaminen ja konkurssi pysäyttivät – mutta vain hetkeksi
Aika yrityksen perustamiselle oli jälkikäteen katsoen Tikan mielestä oikea, ja hän pitää kokemusta arvokkaana, vaikka seuraukset heittelivätkin nuorta miestä ankarimman mukaan.
- Ehdittiin mukaan siihen loppukiihdytykseen ennen IT-kuplan puhkeamista 1998–99, ja sitten katsomaan myös varsinainen puhkeaminen. Oppimiskokemuksena ihan omaa luokkaansa – vaikka konkurssiinhan mekin sitten tietysti päädyttiin, hän summaa.
Henkilökohtaisesti konkurssi oli Tikalle ”paha rasti”, kuten hän itse mennyttä kuvailee.
- Kaikki meni. Lainaa oli otettu osakkeita vastaan, ja se piti maksaa, vaikka tuloja ei ollut, eikä varakasta sukua, joka olisi voinut auttaa. Semmoisen keskikokoisen asuntolainan verran jäin siinä tappiolle. Koulukin tosiaan oli jätetty kesken ja olin tosi nuori. Kyllä siinä hetken sai miettiä, että mistä lähtee taas rakentamaan, Tikka hymähtää.
Tappiollinen yritys pörssikelpoiseksi: ensimmäinen iso onnistuminen
Noin puolen vuoden ajan konkurssin jälkeen Tikka teki töitä ohjelmistointegraattoritalolle, kunnes nykyisen Magenton sijoittajat heittivät hänelle haasteen.
- He esittelivät yrityksen, jolla meni huonosti. Totesivat, että se voi mennä hetkellä millä hyvänsä konkurssiin, mutta kun sinulla on sellaisesta jo kokemusta, niin ei se seuraavakaan varmaan kovin pahasti osu.
Tikalle annettiin lupa kokeilla, mitä saisi yrityksessä aikaan.
- Sain osuuden siitä halvalla ja luvan kokeilla, mitä saisin yritykselle tehtyä. Kuuden kuukauden päästä firma oli voitollinen ja myytiin pörssiyhtiölle.
Tätä onnistumiskokemusta Taneli Tikka pitää tärkeänä etappina urallaan. Nyt hän 41-vuotias ja tehnyt työtä jo yli 50 yrityksen hallituksessa, johtajana tai neuvonantajana.
Missä haaste, siellä Tikka
Tikan näkemystä ja energiaa on hyödynnetty sekä startup-yrityksissä että suurissa, jähmeiksi kivettyneissä yrityksissä. Yrityksiä yhdistävät kaksi asiaa: haasteet ja softa.
- Kyllä niissä kaikissa koodia kirjoitetaan, Tikka toteaa.
- Toinen olennainen juttu on se, että kaikissa on ollut nuori, innokas tiimi, joka on pyrkinyt murtamaan konservatiivista kenttää, toisinaan myös talon sisältä päin, hän miettii.
- Softa minua kiinnostaa erityisesti, koska siinä on käynnissä jatkuva kehitys ja disruptio. Aluksi mielenkiintoni kohteena oli vain itse asia, nyt ovat alkaneet kiinnostaa enemmän myös tiimit ja ihmiset.
Yksi tärkeä askel Tikan uralla oli Tieto, joka kiinnosti Taneli Tikkaa yrityksenä, koska siinä yhdistyivät samaan aikaan hänelle rakas softa ja - no, ne haasteet, tietenkin.
- Tiesin, että siellä on paljon työmaata, Tikka hymyilee.
- Silloin 2014 puhalsivat uudet tuulet, ja hommaa haluttiin viedä eteenpäin: sille oli ylimmän johdon tuki ja selvä tahto. Haluttiin muuttaa yli 50-vuotiasta järkälettä. Mahtava haaste!
Vastaanotto oli kuitenkin kaksijakoinen.
- Osa väestä oli vilpittömän innostuneita, mikä tietysti tuntui mahtavalta. Toisessa ääripäässä ei oltu ihan yhtä innoissaan.
Tikka mainitsee haasteikseen Tiedolla työskentelyssä ”kontekstista täysin irrallaan olevat byrokraatit”.
- Esimerkiksi kerran puhelin soi, ja siellä oli joku ruotsalainen johtaja, joka kertoi minulle, että nyt, kun olet tekemässä investointipäätöstä, sinun tulisi täyttää investointiehdotus D4-lomakkeelle, joka sitten toimitetaan johtoryhmän arvioitavaksi.
Tikka ei täyttänyt lomaketta.
- Sanoin puhelimeen, että investointipäätös on tehty ja toteuttamisvaihe on käynnistynyt, että tämä byrokratia ei koske mun töitä ollenkaan. Sitten suljin luurin.
Erikoisjoukkojen koulutusopeista hyötyvät myös startupit
Vapaa-ajallaan Tikka tunnetaan partiolaisena ja vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan aktiivina.
- Partiossa yhdistyy monia minulle tärkeitä asioita, kuten luonto ja liikunta, ja olen muutenkin kaikin puolin innostunut metsäsisseilystä, hän kertoo.
Maanpuolustustoiminnasta Taneli Tikka on ammentanut mukaan johtamisoppia.
- Tajusin, että sotilastyylinen syväjohtaminen on startup-yrityksille toimiva menetelmä: erikoisjoukkoja koulutetaan erityistilanteisiin, joissa pitää viidessä sekunnissa tehdä päätöksiä tai… no, menettää päätöksentekomahdollisuus lopullisesti.
- Erikoisjoukkojen koulutuksessa yhtenä tavoitteena on, että kuumottavissa tilanteissa pitää pystyä toimimaan hyvin yhteen. Tämä loksahtaa kohdalleen myös startup-firmoissa, joissa on kova vauhti, kova paine, tarvitaan nopeita päätöksiä ja tiimin pitää hitsautua hyvin yhteen, Tikka erittelee.
Oivalluksen siivittämänä Tikka kouluttautui valmentajaksi, ja on kouluttanut lukuisille uusille yrityksille tiimien rakentamista ja vuorovaikutuksen johtamista.
Vake panostaa tekoälyyn – puikoissaan nyt Tikka
Nyt Taneli Tikka johtaa pari vuotta sitten perustettua Vakea eli Valtion Kehitysyhtiötä, jolla on jo yli kahden miljardin euron tase kyvykkyyksien kehittämiseen. Ensimmäiseksi kohteeksi Vake on valinnut tekoälyn. Siihen sijoitetaan satoja miljoonia euroja, jos potentiaaleja kotimaisia yrityksiä löytyy.
Onko Vaken toimitusjohtajuus tuonut mukanaan yllätyksiä?
- Eipä oikeastaan. Minulla oli aika realistiset odotukset, kun olen työskennellyt pörssiyhtiöiden joryissa, yrittäjänä ja yhteiskunnallisissa hommissa mm. kirjoittamassa valtion innovaatiopolitiikkaa ja tulevaisuusselontekoa. Politiikka ja virkamiestyö olivat ne, mistä oli vähiten kokemusta, mutta nyt sitäkin on tietysti kertynyt, Tikka summaa.
- Tiesin, että valtiotason koneisto on monoliitti, järkäle, joka liikahtaa hitaasti, ja asiat voivat olla monimutkaisua. Toisaalta tiesin, että kun tahtoa ja kykyä on, siellä pystytään hyvinkin rationaaliseen ja suoraviivaiseen toimintaan, Tikka pohtii.
Vaken tavoitteena tulevaisuuskestävä Suomi
Mitä Vake sitten käytännössä tekee, Taneli Tikka?
- Se investoi ja kehittää pitkällä aikavälillä tulevaisuuskestävää Suomea, kuuluu Tikan vastaus.
- Työ on pitkäjänteistä. Etsimme sellaisia majakkayrityksiä, ankkureita ja peruskiviä, joissa meillä pitäisi olla osaamista ja teknologiaa vuosikymmenten päästä. Sitten kelaamme siitä nykyhetkeen ja selvitämme, mitkä konkreettiset toimenpiteet taritaan, jotta voidaan investoida kyvykkyyksiin ja huippumarkkinoihin niin, että se hyödyttää koko kenttää, ekosysteemiä, kansantaloutta. Meillä pitää olla vahva osuus tulevaisuuden teknologioista, ettei jäädä kelkasta.
Miten Tikka perustelisi Vaken roolia suomalaisten varojen sijoittajana?
- Meillä ei ole täällä tarjolla suuria pääomia, joilla pystyttäisiin rahoittamaan maailmanlaajuisiksi skaalautuvia juttuja. Rahoittajat eivät uskalla lähteä mukaan näin isoihin juttuihin. Siinä me astumme kuvaan, Tikka toteaa.
- Tarjontaa on vähän, riskiruokahalua ei ollenkaan. Toimitaan siellä yritystoiminnan alkupäässä ja verrattain pienillä sijoituksilla.
- Samaan aikaan muualla investoidaan todella paljon, joten kilpailutilanne vaikeutuu. Jos emme panosta, tilanne voi käydä dramaattiseksi, Tikka miettii.
Tikka ei tee investointipäätöksiä, ja on tästä onnellinen.
- Se on hyvin tarkasti määritelty prosessi. Päätökset vahvistaa ensin Vaken hallitus, sitten vielä valtioneuvosto. Jos minulla olisi päätäntävalta, startup-taustani seurauksena puhelin soisi jatkuvasti: kaverit soittelisivat rahoitustoiveikkaina, hän naurahtaa.
Vake ja Business Finland – miten ne eroavat toisistaan?
Perehtymättömiin korviin kuulostaa, että Valtion Kehitysyhtiön ja Business Finlandin toimenkuvissa on paljon samaa. Onko niissä?
- Ei, valtio on tehnyt selvän jaon näihin kahteen, Tikka kertoo.
- Business Finlandille kuuluvat EU-notifioidut tuki-instrumentit, joilla sieltä rahoitetaan tutkimusta ja tuotekehitystä, mutta ei yrityksiä. Vake taas rahoittaa nimenomaan yrityksiä ja tulee sitä kautta niiden omistajaksi, Business Finland ei.
- Toki tässä yhteisellä asialla voidaan sikäli olla, että jos Business Finland on kiinnostunut rahoittamaan jotakin huikeaa tekoälytutkimusta, niin eittämättä voimme olla itse kiinnostuneita rahoittamaan sitä tekevää yritystä. Tapaamme Business Finlandin kanssa säännöllisesti, ja ohjelmat katsotaan yhdessä sellaisiksi, että niistä voidaan saada synergiaetua.
Vake panostaa hanakimmin radikaaleihin kohteisiin
Aikaisemmin Helsingin Sanomien haastattelussa Taneli Tikka kertoi, että tavoitteena on perustaa majakkayritysten ympärille osaamiskeskittymiä, jotka taas houkuttelevat sijoituksia ja osaamista ulkomailta.
- Pitää paikkansa, Tikka sanoo, ja jatkaa:
- Meitä kiinnostavat erityisesti radikaalit kohteet, isoja tekoja tekevät yritykset. En tarkoita radikalisoinnilla firmoja, jotka sotkevat asiakkaan pasmat, vaan yrityksiä, jotka pistävät kilpailukentän täysin sekaisin.
- Tällä hetkellä Suomessa ollaan kehityksen kärjessä fotoniikassa ja plasmoniikassa, eli valon hiukkasten aaltoliikkeen manipuloinnissa. Osaamiskeskittymä kehittyy parhaillaan, yrityksiä on jo ainakin pari sataa. Myös ympäristö- ja materiaalitekniikasta odotan meille osaamiskeskittymiä, Tikka pohtii.
Teemat ohjaavat sijoituskohteiden valintaa
Valtion Kehitysyhtiön sijoituskohteita ohjaavat etukäteen valitut teemat. Nyt valittu teema on tekoäly. Mikä voisi olla seuraava teema?
- Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ympäristöteknologiassa voisi olla ainesta seuraavaksi teemaksi, miettii Tikka.
Teemojen lisäksi sijoituskohteita arvioidaan myös perinteisemmillä mittareilla, kuten yritystutkimuksella, yrityksen taloudellisen kunnon selvittämisellä ja muilla yksityiskohdilla.
- Myös Vakea itseään arvioidaan, Tikka kertoo, ja jatkaa:
- Vakelle tehdään vaikuttavuusarviointia, seurataan yhteiskuntavaikutuksia, vaikutuksia kansantalouteen, ympäristövaikutuksia… Ja mietitään jopa sitä, kontribuoimmeko tutkimuksen tasoon, tietomäärään ja sivistykseen. Hyvin kokonaisvaltaisesta vaikuttavuusarviosta siis on kyse.
Suomesta tekoälyn kärkimaa?
Taneli Tikan mielestä meillä on realistinen mahdollisuus olla tekoälyn joillakin aloilla maailman kärkimaa.
- Meitä on täällä aika vähän, osaajista on pulaa ja yrityksiäkin on niukasti, mikä on luonnollista, kun emme ole iso maa. Toisaalta suhteessa väkilukuun olemme todella monessa asiassa maailman kärkeä, ja näenkin meidät mukana kärkikahinoissa monessakin jutussa.
Kuluttajiin ja big dataan keskittyvästä tekoälykentästä Tikka ei povaa suomalaismenestystä.
- Kiina ja USA hallitsevat siellä, eikä meidän kannata lähteä panostamaan B2C-puolella samaan.
- B2B-ohjelmistojen tekoälyllisiin ulottuvuuksiin, analytiikan hyödyntämiseen ja julkissektorin palveluiden teknologiaan meillä sen sijaan on annettavaa. Olemme mm. neuroverkkoarkkitehtuurien pioneerimaa, ja meillä on varsin kunniakas historia sillä alalla.
Mitä seuraavaksi on odotettavissa?
Käynnissä olevia sijoitusprojekteja Tikka haluaa vielä pitää vakan alla.
- Sen verran voin sanoa, että valmistelussa on sijoituskeissejä mm. kärkitekoäly- ja datayrityksiin, jotka ovat skaalautumassa rakettimaisesti maailmalle. Joitakin yritysten alkuvaiheen juttuja meillä on myös työn alla: Odotamme niistä niin kovia juttuja, että haluamme pitää myös ne mukana, vaikka ne eivät olekaan vielä skaalautumisvaiheessa. Toivottavasti pian pääsemme kertomaan nimiä!
- Hienona juttuna pidän tällä hetkellä julkisen sektorin murrosta, Tikka miettii.
- Siellä pieni määrä ihmisiä askartelee valtavan lippulappumäärän kanssa. Heillä ei ole aikaa tehdä sitä tärkeintä, eli kehittää toimintaa.Kun saadaan tekoäly hoitamaan pois lippulappurutiinit, vapautetaan vihdoin ihmiset kehittämään oikeasti kenttää, hän iloitsee, ja jatkaa:
- Sitten voidaan kansalaisille tuottaa samoilla kustannuksilla paljon laadukkaampaa palvelua!
- Terveydenhuollostakin tulee mieleen ihan spesifejä esimerkkejä: tekoäly pystyy esim. lukemaan kudosnäytteiden elektronimikroskooppikuvia, ja on vielä hyvä siinä. Kun patologi tulee aamulla töihin, tekoäly on katsonut hänelle 5000 kuvaa valmiiksi ja tarjoaa katsottavaksi vain vaikeat tapaukset, Tikka maalailee.
- Kuten mainitsinkin, seuraava Vaken teema saattaisi liittyä ympäristöteknologiaan. Muita potentiaalisia aiheita tällä hetkellä ovat robotisoituva logistiikka ja liikkuminen, pidemmällä tulevaisuudessa ehkä materiaaliteknologia. Koetamme haarukoida meille sellaisia monitieteellisiä ja vaikeita tapauksia selvityksiin.
Vastarannankiisket ja aasialaiset vaikuttajat kiinnostavat Taneli Tikkaa
Kun Tikalta kysytään, keitä vaikuttajia hän seuraa, hän naurahtaa.
- Seuraan sellaisia ihan totaalisen häröjä toisinajattelijoita ja vastapainoksi sitten status quo -tyyppejä. Ensinnä mainituista hyvä esimerkki on Alex Lightman. Hän on pioneeri, jolta irtoaa todella viihteellisiä ja outoja arvioita maailman tilasta ja vähän muustakin.
Konventionaalisemmalta laidalta Tikkaa kiinnostavat monet kiinalaiset ja korealaiset yrityskohtajat, kuten Alibaba-verkkokaupan perustaja Jack Ma.
Entäpä mikä on Tikan mielestä älykkäintä juuri nyt?
- Sähköauto! Olen ihan fanboy-tyyppisesti innoissani siitä, mitä sähköautoskenessä tapahtuu parhaillaan: yhtiöt tekevät kymmenien miljardien investointeja, sata vuotta vanhaa konseptia eli autoa mietitään kokonaan uusiksi. Samalla kiinnostavaa on se, miten omistajuus muuttuu.
Onko Tikalla itsellään mahdollisesti sähköauto?
- No, on. Tesla. Seuraavan pitäisi olla halvempi, mutta mielellään yhtä hyvä. Mahtaakohan sellaisia jo olla? 🤔
