Kaikki puhuvat tekoälystä, mutta kuinka moni tietää, mistä siinä on oikeasti kyse? Älyradion vieraaksi saapui Helsingin yliopiston tekoälyprofessori Teemu Roos, joka valaisi kuulijoille tekoälyn maailmaa pintaa syvemmältä. Nyt onkin luvassa podcastin lisäksi kertaus blogin muodossa. 

Meillä oli ilo saada podcastimme vieraaksi tekoälyn todellinen asiantuntija. Teemu on muun muassa ollut mukana tekemässä supersuosittua Elements of AI -verkkokurssia, ja hän pohtii työkseen tekoälyyn liittyviä kysymyksiä. 

Kun olemme tekemisissä akateemisen maailman kanssa, pitää luonnollisesti aloittaa määritelmästä. Mitä tekoäly siis oikein on? Teemu määrittelee tekoälyn sellaisten toimintojen automaatioksi, joka normaalisti edellyttää kognitiota tai älykkyyttä. ”Kyse voi olla esimerkiksi tietokoneohjelmasta, joka luokittelee eri asioita tai dataa eri luokkiin. Sillä voi tehdä vaikka lääketieteellistä diagnoosia tukevia luokituksia.” 🏥
 

LUE MYÖS ► Mitä tekoäly on?

 

Mihin tekoälyä voi hyödyntää?


Asiakasrajapinta ja asiakaskokemus ovat Teemun mukaan tärkeimpiä tekoälyn sovellusalueista. Työkaluja ja ratkaisuja on saatavilla jo nyt, ja uusia kehitetään koko ajan. Mutta sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että asiakkaita palvelee vain chatbot!

Tekoälyn avulla voi parantaa, tehostaa ja kehittää toimintaa myös yrityksen sisällä. Kun datalla ja tekoälyllä räätälöi yksilöllisen asiakaskokemuksen, ei asiakkaan tarvitse aloittaa jokaista asiointikertaansa alusta. Tekoäly auttaakin tunnistamaan asiakkaan tarpeita edellisten asiakaskohtaamisten perusteella. 

Ja siitä juuri on kyse: tekoäly on jo käytössä oleva työkalu. Sen avulla esimerkiksi Netflixin, Spotifyn ja Slackin käyttökokemus on nostettu niin korkeaksi. 
 

LUE MYÖS ► Tekoälyteknologia säästää aikaa ja rahaa – ja soveltuu myös pienemmille yrityksille

 

Teknologian kehitys on ollut huimaa


Tekoälystä on tullut hurjaa vauhtia osa jokapäiväistä arkea. ”En olisi kymmenen vuotta sitten osannut kuvitella, että yksittäisestä valokuvasta voi tuottaa videokuvaa ihmisestä”, Teemu kertoo. 

Toinen esimerkki koskettaa vanhempia. Jo nyt lyhyestä tekstipätkästä saa tekoälyn avulla taiottua esseen. Ehkä keskivertoa huonomman, mutta essee se on silti! Teemu arvioi, että ainakin huolimatonta opettajaa tai arvostelijaa voi huijata, ja teksti voi mennä läpi kotiläksystä. 📚 

Tarkkana saa kuitenkin olla. Internetistä imuroidulla tekstillä koulutettu tekoäly voi sortua seksismiin tai rasismiin, eikä logiikkakaan ole aukotonta. Ihmisen ajattelua ei voi konekaan korvata!

Torille! Suomi on tekoälyn kärkimaita


Maailmalla on nyt käynnissä kiivas kisa siitä, kuka hyödyntää tekoälyä parhaiten. Myös Suomi on halunnut kiriä tekoälyn kärkimaiden joukkoon. 🇫🇮

Teemun mukaan ei tarvitse laittaa edes kovin sinivalkoisia silmälaseja päähän todetakseen, että näin on. ”Ehkä se on tuuria tai kaukonäköisyyttä, mutta jo 1980-luvulta asti ja sitä ennenkin suomalaiset ovat innokkaasti tutkineet erilaisia tekoälyn menetelmiä.” 🙌

Pidetään huolta, että näin on myös tulevaisuudessa! 
 

Kuuntele koko jakso alta! 👇🏼

 

 

Kaipaatko lisää kuunneltavaa? #Älyradio-podcastia voit kuunnella Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa sekä YouTubessa!

 

→ Tule mukaan Salesforcen virtuaalitapahtumasarjaan Salesforce Liveen! Huhtikuun uusissa jaksoissa kuulet edelläkävijöiden ajatuksia ja tulet saamaan työkaluja ja keinoja asiakaskokemuksen kehittämiseen ja työnteon tehostamiseen aivan uudella tavalla.

 

LUE LISÄÄ: 

Kulttuuri ja kunnianhimoiset tavoitteet ohjaavat Wärtsilän markkinointia

Tekoäly tuo asiakaskokemuksen myyntityön ytimeen

Webinaarit räjäyttivät potin vuonna 2020 – Millaisia trendejä ennustamme vuodelle 2021?