Internet of Things (IoT) on fyysisten esineiden verkosto, Internet of Everything (IoE) tempaisee myös ihmiset mukaansa. Kumpikin tuo liiketoimintaan kasvua ja notkeutta, mutta vain silloin, kun kokonaisuus toimii kitkatta.
Moi, siellä ruudun takana! Voin täältä käsin päätellä, että jokin laite yhdistää sinut verkkoon juuri nyt – miljardien muiden ihmisten lailla. Internetin evoluution myötä laite tosin voi tarkoittaa paljon muutakin kuin blogin lukemiseen sopivaa esinettä. Se voi yhtä hyvin olla pesukone tai sairaalan monitori. Internet of Thingsin (IoT) kintereillä seuraa Internet of Everything (IoE), joka tavoittaa ihmiset ja koneet.
Tässä blogissa laitetaan perustukset kuntoon ja tutustutaan näihin kahteen käsitteeseen sekä niiden eroihin tarkemmin. Jos rouskutat dataa ja päätelaitteita aamiaiseksi, voit hypätä suoraan blogin jatko-osaan tästä: Ihmiset ja esineet kohtaavat API-rajapinnoissa
Mitä tarkoittaa Internet of Things (IoT)?
Internet of Things (IoT) tarkoittaa suomeksi esineiden internetiä. IoT kuljettaa tietoa fyysisten objektien välillä. Vain mielikuvitus on rajana siinä, mikä tuo IoT-verkkoon kytkettävä esine tai laite voi olla. Tyypillisesti sillä on jokin tietty tehtävä hoidettavanaan, oli se sitten lämpötilan mittaamista tai materiaalien lajittelua. Mikä tärkeintä, IoT mahdollistaa lukuisten eri laitteiden yhdistämisen ja yhtäaikaisen seurannan.
IoT-ratkaisut koostuvat useista kerroksista: 1) laitteet keräävät dataa, 2) tietoverkot kuljettavat sitä, ja 3) lopulta sovellukset analysoivat ja jäsentävät kertynyttä tietoa.
💡 Ajoneuvojen paikkatiedot ja ilmanlaadun tarkkailu: tässä pari esimerkkiä IoT-sovelluksista. Mutta mitä tekemistä IoT:lla ja API-rajapinnoilla on hanaoluiden valikoiman optimoinnin tai legendaarisen Bondi Beachin turvallisuuden kanssa? Lue lisää Mulesoftin blogista!
Mitä tarkoittaa Internet of Everything (IoE)?
Internet of Everything (IoE), suomeksi kirjaimellisesti siis “kaiken internet”, tarkoittaa kattavaa, älykästä yhteyksien verkostoa. Aivan kuten IoT:n tapauksessa, myös IoE-ratkaisujen tavoitteena on koota dataa ja muuttaa se uudenlaisiksi mahdollisuuksiksi. Kuljetusfirman ajojärjestelijä voi optimoida reitit tehokkaammin ja laskutuspulmia selvittelevä asiakaspalvelija tarjoaa entistä paremman asiakaskokemuksen.
Internet of Everything:in (IoE) neljä tärkeää elementtiä ovat:
Ihmiset: He ovat sovellusten käyttäjiä, jotka viestivät tavoistaan ja mieltymyksistään mm. sosiaalista mediaa selatessaan tai kehoa mittaavien antureiden kautta.
Esineet: IoT-järjestelmiin kuuluvat tai muut fyysiset objektit, jotka tuottavat dataa ja siirtävät sitä.
Data: Se on on aluksi käsittelemätöntä raakadataa, mutta aggregoituna ja analysoituna siitä tulee käyttökelpoista polttoainetta päätöksenteolle ja uusille ratkaisuille.
Prosessit: Internet of Everything (IoE) on yhteydessä kaikkiin digitalisaation mukanaan tuomiin ilmiöihin: pilvipalveluihin, tekoälyyn (AI), big dataan, IoT:hen, koneoppimiseen ja sosiaalisiin verkostoihin. Siksi näihin kytkeytyvät prosessit ovat niin tärkeä osa IoE:ta.
LUE LISÄÄ ► Jaakko Mikkonen, If: “Käyttämätön data on yritykselle vain kuluerä”
IoT ja IoE – erot ja yhtäläisyydet
IoT:n ja IoE:n ero on siis selkeä: IoT keskittyy esineisiin, IoE huomioi myös ihmisten toiveet ja aloitteet. Riippuu organisaation tarpeista, riittääkö IoT-ratkaisu, vai onko syytä ottaa astetta laajempi kenttä haltuun
Yhtäläisyyksiäkin on:
Molemmat ovat hajautettuja järjestelmiä. Yksittäiset osaset ovat itsenäisiä, eikä niiden toiminta riipu yhden keskusjärjestelmän käskyistä.
Sekä IoT- että IoE-ratkaisuissa tarvitaan aina erilaisten prosessien ja ohjelmistojen integraatioita. Integraatioissa taas on kyse muustakin kuin teknologiasta: ne muuttavat vanhoja toimintatapoja ja avaavat mahdollisuuksia kokonaan uusille innovaatioille.
IoT- ja IoE-ratkaisut ovat niitä rakentaville organisaatioille kohtuullisen suuria ponnistuksia. Odotukset onnistumiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle ovat siis kovat!
💡 Esimerkki suoraan Pohjois-Savosta: Ponssen maailmankuulut metsäkoneet keräävät dataa kymmenistä antureistaan. Itse asiassa näissä koneissa on ollut tietokone sisällä jo 90-luvulta eteenpäin. Mielenkiintoista on se, että kyseinen data antaa keskeistä ymmärrystä koko monimutkaisen arvoketjun toiminnasta, metsästä Ponssen asiakkaille – eli sahoille sekä paperi- ja sellutehtaille – asti. Kun koneiden tuottamaa IoT-dataa yhdistetään arvoketjun muista osista saataviin tietoihin, syntyy aivan uudenlaisia mahdollisuuksia data-pohjaiselle liiketoiminnalle.
Ensinnäkin sisäisesti Ponsse pystyy sensori-datan avulla ennakoivasti näkemään huollon ja/tai varaosien tarpeita ja tämän avulla parantamaan asiakaskokemusta, lyhentämään koneiden huoltokatkoja sekä säästämään aikaa ja rahaa huoltojen optimoinnissa.
Toiseksi, Ponsse pystyy paremmin suunnittelemaan ja palvelemaan arvoketjun tarpeita. Kun asiakkailta kerätään ymmärrys minkälaista ja -kokoista puuta milloinkin tarvitaan, on tämän avulla mahdollista optimoida arvoketjun aiempia vaiheita tarkemmin. Parhaimmillaan kyseisen tiedon avulla avautuu aivan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia Ponsselle - ja metsässä puu katkaistaan juuri oikeaan mittaan.
Olet valmis hyppäämään blogin jatko-osaan, jossa käsittelen APIen ja integraatioiden roolia tässä kokonaisuudessa: Ihmiset ja esineet kohtaavat API-rajapinnoissa
LUE MYÖS:
► Koneoppiminen: 6 esimerkkiä, jotka muuttavat työelämää
► Mikä on tämä muulisofta, josta kaikki kohkaavat?! 🐴
► Lohkoketjuissa on voimaa – rahoitusalalla teknologia ratkaisee monet haasteet
